Keikkuen Kannolla : opas tehoaistien tukemiseen metsämörritoiminnassa
Mikola, Heidi; Ståhlström, Petra (2021)
Mikola, Heidi
Ståhlström, Petra
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520312
Tiivistelmä
Metsämörritoiminta on Suomen ladun ylläpitämää luontoympäristössä tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on innostaa alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia leikkimään, liikkumaan ja tutkimaan luontoympäristössä. Toiminnan keskeisinä elementteinä ovat ilo, kiireettömyys ja kokemuksellisuus. Metsämörritoimintaa toteuttavat Suomen Ladun metsämörriohjaaja- koulutuksen saaneet ohjaajat ympäri suomen.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka toimeksiantajana toimi Suomen latu ry. Suomen latu on ulkoilun, retkeilyn ja terveysliikunnan keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kaikenikäisten ulkoilua sekä liikkumista vuodenajasta riippumatta. Toimeksiantajan toiveena ja kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa metsämörriohjaajien käyttöön teoriaan pohjautuva kirjallinen opas lasten aistitoiminnoista sekä niiden tukemisesta metsämörritoiminnassa erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla.
Metsämörritoiminnassa on jo jonkin verran käytössä erilaisia toimintoja aistitoimintoihin liittyen, kuten; kuulo-, haju- ja näköaistitoimintoja. Työn tarkoituksena oli tuoda jotakin uutta ohjaajien tietoon ja näin ollen kehittämistyön tuloksena syntyi opas tehoaistimuksien tukemiseen metsämörritoiminnassa. Tehoaistimuksiin kuuluvat tuntoaisti, asento- ja liikeaisti, sekä painovoima- ja tasapainoaisti. Ne kuuluvat oleellisesti toimintaterapian osaamisalueeseen, koska ne ovat perustana yksilön toiminnalle ja muodostavat pohjan yksilön taitojen oppimiselle. Työmme taustalla toimi Peo-malli, joka toi esille yksilön, ympäristön ja toiminnan välistä vuorovaikutusta, joka oli kehittämistyömme keskiössä. Konstruktivistista mallia hyödynsimme koko kehittämistyön prosessin ajan, erityisesti suunnittelu- ja toteuttamisvaiheissa.
Oppaaseen kootut toiminnat suunniteltiin toiminnan analyysiä apuna käyttäen tarkoituksenmukaisiksi ja helposti toteutettaviksi. Lisäksi hyödynsimme teoriatietoa lapsen aistitiedon käsittelystä ja sen häiriöistä, kolmesta tehoaistimuksesta sekä luontoympäristöstä. Opas pyrittiin suunnittelemaan niin, että se olisi helppo ottaa mukaan metsämörriretkelle.
Opas lähetettiin arvioitavaksi kymmenelle metsämörriohjaajalle ympäri Suomea sekä toimeksiantajalle. Otimme palautteissa huomioon mahdolliset kehittämisideat ja muokkasimme opastamme saamiemme palautteiden mukaan. Saamamme palaute oppaasta oli kaiken kaikkiaan positiivista ja vastaajat kokivat saaneensa oppaasta uutta ja avartavaa tietoa. Lähes kaikki vastaajat aikoivat tulevaisuudessa käyttää oppaan toimintoja osana omaa metsämörritoimintaansa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka toimeksiantajana toimi Suomen latu ry. Suomen latu on ulkoilun, retkeilyn ja terveysliikunnan keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kaikenikäisten ulkoilua sekä liikkumista vuodenajasta riippumatta. Toimeksiantajan toiveena ja kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa metsämörriohjaajien käyttöön teoriaan pohjautuva kirjallinen opas lasten aistitoiminnoista sekä niiden tukemisesta metsämörritoiminnassa erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla.
Metsämörritoiminnassa on jo jonkin verran käytössä erilaisia toimintoja aistitoimintoihin liittyen, kuten; kuulo-, haju- ja näköaistitoimintoja. Työn tarkoituksena oli tuoda jotakin uutta ohjaajien tietoon ja näin ollen kehittämistyön tuloksena syntyi opas tehoaistimuksien tukemiseen metsämörritoiminnassa. Tehoaistimuksiin kuuluvat tuntoaisti, asento- ja liikeaisti, sekä painovoima- ja tasapainoaisti. Ne kuuluvat oleellisesti toimintaterapian osaamisalueeseen, koska ne ovat perustana yksilön toiminnalle ja muodostavat pohjan yksilön taitojen oppimiselle. Työmme taustalla toimi Peo-malli, joka toi esille yksilön, ympäristön ja toiminnan välistä vuorovaikutusta, joka oli kehittämistyömme keskiössä. Konstruktivistista mallia hyödynsimme koko kehittämistyön prosessin ajan, erityisesti suunnittelu- ja toteuttamisvaiheissa.
Oppaaseen kootut toiminnat suunniteltiin toiminnan analyysiä apuna käyttäen tarkoituksenmukaisiksi ja helposti toteutettaviksi. Lisäksi hyödynsimme teoriatietoa lapsen aistitiedon käsittelystä ja sen häiriöistä, kolmesta tehoaistimuksesta sekä luontoympäristöstä. Opas pyrittiin suunnittelemaan niin, että se olisi helppo ottaa mukaan metsämörriretkelle.
Opas lähetettiin arvioitavaksi kymmenelle metsämörriohjaajalle ympäri Suomea sekä toimeksiantajalle. Otimme palautteissa huomioon mahdolliset kehittämisideat ja muokkasimme opastamme saamiemme palautteiden mukaan. Saamamme palaute oppaasta oli kaiken kaikkiaan positiivista ja vastaajat kokivat saaneensa oppaasta uutta ja avartavaa tietoa. Lähes kaikki vastaajat aikoivat tulevaisuudessa käyttää oppaan toimintoja osana omaa metsämörritoimintaansa.
