Kiertotalouden mahdollisuudet ja kierrätysasteen nostaminen Pyhätunturi Oy:ssä

Abstract

Tämä tutkimuspainotteinen opinnäytetyö tarkastelee kvalitatiivisin menetelmin jätehuollon nykytilakartoitukseen vaadittavaa työprosessia sen hyötyineen ja haasteineen. Työn alkukartoitus toteutettiin empiirisesti auditointikäynneillä kohteissa, haastatteluja tehden ja taustatietoa etsien. Kartoituksen päämääränä oli hahmottaa tuloksien avulla jätehuollon nykytila syntyvien jätemäärien, jätehuollon kustannuksien ja kierrätysasteen näkökulmasta. Toimeksiantajana työlle toimi Pyhätunturi Oy, joka tarvitsee osaksi vastuullisuusohjelmaa ja sen edellyttämiä tavoitteita jätehuollon tehostamisen toimintasuunnitelman.

Ennen varsinaista opinnäytetyötä, lukukokemusta helpottavaksi taustateoriaksi avataan kiertotaloutta käsitteenä, uudistunutta jätelakia ja sen tuomia vaatimuksia, sekä jätehuoltoa ja kierrätystä. Menetelmäosio käsittelee itse tiedonkeruun prosessia, valittuja tutkimustapoja ja tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Kartoituksen tuloksia esitellään toimipistekohtaisten, kuin myös kokonaiskuvan jätemäärien, kustannuksien ja kierrätysasteen näkökulmasta. Johtopäätöksissä tulkitaan kartoituksen kerryttämiä tuloksia hyödyistä epävarmuustekijöihin ja etsitään potentiaalisia tapoja vähentää syntyvän jätteen määrää kiertotalouden avulla, sekä keinoja kierrätysasteen nostamiseen. Tuloksia tulkittaessa punaisena lankana toimii jätehierarkian etusijajärjestys ja mahdollisia parannustoimia käsitellään toimipistekohtaisesti kuin myös kokonaiskuvaa tarkastellen.

Pohdintaan on luotu kierrätysasteen nostamista varten tiedolla johtamisen työkalu, joka auttaa kiertotalouden ja kierrätystoimenpiteiden priorisoinnissa, saavutettujen tuloksien vaikutusarvioinnissa ja investointien takaisinmaksuarvioinnissa. Samalla kun muutosta johdetaan tiedon avulla, voidaan tuloksia myös mitata. Tämä työ antaakin vastauksia, jolla jätelain esittämät kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa. Työkalu voi siis toimia kiertotalouden ja jatkuvan parantamisen mittarina, kun jätehuollon kustannuksien, jätemäärien ja kierrätysasteen kehittymistä seurataan jatkossakin. Toistaiseksi tiedonkeruun prosessi on työllistävää ja aikaa vievää, mutta datankeruun automatisointiin on helpompaa löytää ratkaisuita, kun tiedetään mitä tietoa tarvitaan ja missä muodossa. Lopputulos antaa myös käsityksen siitä, miten jo saavutettuja tuloksia voidaan tarkentaa entisestään ja kartoitustyö itsessään on myös toistettavissa sekä Pyhällä, kuin muuallakin.

This research-oriented thesis uses qualitative methods to examine the work process for the state mapping of current waste management with its benefits and challenges. The initial mapping of the work was implemented empirically through audit visits to sites, interviews and searching for background information. The aim of the survey was to use the results to outline the current state of the waste management from the perspective of the amount of waste generated, the costs of waste management and the recycling rate. The work was commissioned by Pyhätunturi Oy, which needs an action plan to improve waste management as part of the responsibility program and the objectives required by it.

Firstly, the circular economy as a concept, the reformed Waste Act, and its requirements, as well as waste management and recycling are opened as background theory to facilitate the reading experience. The method section deals with the data collection process itself, the chosen research methods and the factors influencing the results. The mapping results are presented from the perspective of site-specific and overall picture of waste volumes, costs, and recycling rates. The conclusions interpret the results of the survey from benefits to uncertainties and look for potential circular economy solutions to reduce the amount of waste generated as well as ways to increase the recycling rate. When interpreting the results, the priority of the waste hierarchy is the red thread, and possible improvement actions are addressed on a site-by-site basis as well as in terms of the overall picture.

The reflection section includes a data management tool to increase the recycling rate, which helps to prioritize the circular economy and recycling measures, assessing the impact of the results achieved and evaluating the payback of the investments. While change is managed through knowledge, results can also be measured. This work therefore provides answers that can be used to achieve the recycling rate targets set out by recently reformed Waste Act. Thus, the tool can serve as a measure of the circular economy and continuous improvement, as the development of waste management costs, waste volumes and recycling rates continues to be monitored. So far, the data collection process is laborious and time consuming, but it is easier to find solutions to automate data collection when you know what information is needed and in what format. The outcome also gives an idea of how the achieved results can be further refined and mapping work itself can also be repeated both at Pyhä and elsewhere.