Lentoteknisen henkilöstön väsyminen harjoitusolosuhteissa
Mikkonen, Heidi (2021)
Mikkonen, Heidi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111720465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111720465
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lentoteknisen henkilöstön väsymistä harjoitusolosuhteissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisella levolla lentotekninen työ ylläpidettiin laadukkaana, kuinka paljon harjoitusolosuhteissa saatiin lepoa ja kuinka laadukasta se oli sekä mitä vaikutuksia harjoitusolosuhteiden levon määrällä ja laadulla oli lentoteknisen työn laatuun.
Tutkimus toteutettiin Ruska 20 -ilmaoperaatioharjoituksessa pääosin kvalitatiivisena tutkimuksena, tarkemmin sanottuna tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruun pääasiallisena menetelmänä Firstbeat -mittausta. Tutkimusta täydennettiin kvantitatiivisella tutkimuksella, jotta saatiin selville lentoteknisten häiriöilmoitusten määrän vaihtelu. Kirjallisuustutkimuksen ja VIRE-sovelluksen avulla selvitettiin väsymystä ilmiönä ja sen vaikutuksia lentoteknisen työn laatuun.
Tutkimuksessa havaittiin, että väsyminen lisää virheiden tekemisen riskiä, ja sillä oli negatiivisia vaikutuksia lentoturvallisuuteen. Henkilöstö kärsi väsymyksestä harjoitusolosuhteissa, mikä osaltaan toimi myötävaikuttavana tekijänä lentoteknisten häiriöilmoitusten määrään. Firstbeat -hyvinvointianalyysin kokonaispisteet jäivät alle valtakunnallisen keskiarvon ja kirjallisuustutkimuksen perusteella pystyttiin osoittamaan väsyneenä työskentelyn negatiiviset vaikutukset ihmiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että väsyneenä työskentelemisellä oli selkeä vaikutus lentoteknisen työn laatuun. Ihmisten tekemien virheiden määrä kasvoi ja tehdyt virheet olivat normaalitoimintaan verrattuna vakavampia.
Tutkimus toteutettiin Ruska 20 -ilmaoperaatioharjoituksessa pääosin kvalitatiivisena tutkimuksena, tarkemmin sanottuna tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruun pääasiallisena menetelmänä Firstbeat -mittausta. Tutkimusta täydennettiin kvantitatiivisella tutkimuksella, jotta saatiin selville lentoteknisten häiriöilmoitusten määrän vaihtelu. Kirjallisuustutkimuksen ja VIRE-sovelluksen avulla selvitettiin väsymystä ilmiönä ja sen vaikutuksia lentoteknisen työn laatuun.
Tutkimuksessa havaittiin, että väsyminen lisää virheiden tekemisen riskiä, ja sillä oli negatiivisia vaikutuksia lentoturvallisuuteen. Henkilöstö kärsi väsymyksestä harjoitusolosuhteissa, mikä osaltaan toimi myötävaikuttavana tekijänä lentoteknisten häiriöilmoitusten määrään. Firstbeat -hyvinvointianalyysin kokonaispisteet jäivät alle valtakunnallisen keskiarvon ja kirjallisuustutkimuksen perusteella pystyttiin osoittamaan väsyneenä työskentelyn negatiiviset vaikutukset ihmiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että väsyneenä työskentelemisellä oli selkeä vaikutus lentoteknisen työn laatuun. Ihmisten tekemien virheiden määrä kasvoi ja tehdyt virheet olivat normaalitoimintaan verrattuna vakavampia.