Syöttötariffijärjestelmän vaikutus Suomen tuulivoimatuotannon kehitykseen
Syvänen, Aaro (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111720479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111720479
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mikä Suomessa voimassa ollut syöttötariffijärjestelmä oli ja sen tavoitteet Suomen tuulivoimatuotannon kehittämiseksi. Syöttötariffijärjestelmä oli tukijärjestelmä, jolla pyrittiin Suomessa lisäämään uusiutuvia energialähteitä sähköntuotannossa Euroopan unionin asettamien tavoitteiden mukaisesti ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Syöttötariffijärjestelmän tuotannollisten ja taloudellisien vaikutuksen arvioimiseksi vertaillaan Suomen tuulivoimatuotantoa muihin pohjoismaihin, jotka toimivat samoilla yhteisillä sähkömarkkinoilla. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen käsitys syöttötariffijärjestelmän vaikutuksista tuulivoiman osalta.
Tämä tutkimus on kuvaileva tutkimus syöttötariffijärjestelmästä. Työn tietoperustassa käydään läpi, millaiset sähkömarkkinat ovat rakenteeltaan pohjoismaissa. Lisäksi otetaan selvää miten uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen vaikuttaa sähköjärjestelmän toimintaan ja kehitykseen. Tuulivoiman osalta käydään läpi voimaloiden teknologiaa ja mitkä asiat vaikuttavat tuulivoimalan tuotantomääriin. Syöttötariffin osalta selvitetään sen tarkoitus sähköntuotannon monipuolistamisessa ja taloudelliset tavoitteet. Tuen piiriin kuului tuulivoiman lisäksi muitakin tuotantotapoja, mutta tässä työssä keskitytään tuulivoiman osuuteen tukijärjestelmässä.
Tuulivoimatuotannon kehityksen arvioimiseksi on selvitettävä, onko syöttötariffille asetettuihin tavoitteisiin päästy tuulivoiman osalta. Tutkimuksessa arvioidaan vuosien 2011–2020 aikaisia tuloksia, jolloin syöttötariffijärjestelmään hyväksytyille voimaloille maksettiin tukia. Tuulivoiman tuotannon määrä, kokonaiskapasiteetin muutos, omakustannushinnan kehitys, kustannustehokkuus ja investoinnit olivat mittareita arvioimaan syöttötariffille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suomen tuulivoimatuotannon kehitystä tuen voimassaolon aikana vertaillaan muihin pohjoismaihin.
Tutkimuksessa selvisi, että syöttötariffille asetettuihin tavoitteisiin oli pääosin päästy. Tuulivoimatuotannon osuus kasvoi nopeasti tuen voimaantulon jälkeen ja fossiilisten tuotantotapojen määrä on lähtenyt laskuun. Tuulivoiman omakustannushinnat ovat laskeneet merkittävästi tuen voimassaolon aikana ja nykyään tuulivoimaa pystytään rakentamaan kannattavasti ilman tukia. Tuen määrä kasvoi arvioitua suuremmaksi. Euroopan unionin asettamien ympäristötavoitteiden pääsemiseksi uusi tukijärjestelmä oli tarpeellinen. Ennen syöttötariffijärjestelmää uusiutuvia tuotantotapoja ei ollut tarpeeksi eikä niiden käyttö ollut kannattavaa. Tuulivoimatuotannon kehityksen kannalta järjestelmä oli tärkeä, sillä sen myötä tuulivoimatuotanto ja muut uusiutuvat energiantuotantotavat lähtivät kasvuun.
Tämä tutkimus on kuvaileva tutkimus syöttötariffijärjestelmästä. Työn tietoperustassa käydään läpi, millaiset sähkömarkkinat ovat rakenteeltaan pohjoismaissa. Lisäksi otetaan selvää miten uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen vaikuttaa sähköjärjestelmän toimintaan ja kehitykseen. Tuulivoiman osalta käydään läpi voimaloiden teknologiaa ja mitkä asiat vaikuttavat tuulivoimalan tuotantomääriin. Syöttötariffin osalta selvitetään sen tarkoitus sähköntuotannon monipuolistamisessa ja taloudelliset tavoitteet. Tuen piiriin kuului tuulivoiman lisäksi muitakin tuotantotapoja, mutta tässä työssä keskitytään tuulivoiman osuuteen tukijärjestelmässä.
Tuulivoimatuotannon kehityksen arvioimiseksi on selvitettävä, onko syöttötariffille asetettuihin tavoitteisiin päästy tuulivoiman osalta. Tutkimuksessa arvioidaan vuosien 2011–2020 aikaisia tuloksia, jolloin syöttötariffijärjestelmään hyväksytyille voimaloille maksettiin tukia. Tuulivoiman tuotannon määrä, kokonaiskapasiteetin muutos, omakustannushinnan kehitys, kustannustehokkuus ja investoinnit olivat mittareita arvioimaan syöttötariffille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suomen tuulivoimatuotannon kehitystä tuen voimassaolon aikana vertaillaan muihin pohjoismaihin.
Tutkimuksessa selvisi, että syöttötariffille asetettuihin tavoitteisiin oli pääosin päästy. Tuulivoimatuotannon osuus kasvoi nopeasti tuen voimaantulon jälkeen ja fossiilisten tuotantotapojen määrä on lähtenyt laskuun. Tuulivoiman omakustannushinnat ovat laskeneet merkittävästi tuen voimassaolon aikana ja nykyään tuulivoimaa pystytään rakentamaan kannattavasti ilman tukia. Tuen määrä kasvoi arvioitua suuremmaksi. Euroopan unionin asettamien ympäristötavoitteiden pääsemiseksi uusi tukijärjestelmä oli tarpeellinen. Ennen syöttötariffijärjestelmää uusiutuvia tuotantotapoja ei ollut tarpeeksi eikä niiden käyttö ollut kannattavaa. Tuulivoimatuotannon kehityksen kannalta järjestelmä oli tärkeä, sillä sen myötä tuulivoimatuotanto ja muut uusiutuvat energiantuotantotavat lähtivät kasvuun.