"Kaikilla on annettavaa työn kokonaisuuteen" : Hattulan kunnan varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointi

Abstract

Työhyvinvoinnin kokonaisuuden muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Opinnäytetyössä tarkasteltiin työn tilaajan Hattulan varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia. Varhaiskasvattajien työhyvinvointiin on kiinnitetty liian vähän huomiota, ja heidän työhyvinvointinsa edistäminen on tärkeää, jotta laadukasta varhaiskasvatusta voidaan jatkossakin toteuttaa Suomessa.

Tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hattulan varhaiskasvatuksessa työskentelevien kasvattajien näkemyksiä työhyvinvoinnista, siihen vaikuttavista voimavaratekijöistä, sitä heikentävistä tekijöistä sekä henkilöstön odotuksia työhyvinvoinnin edistämisestä päiväkodin arjessa. Tavoitteena oli saada varhaiskasvatuksen esimiehille tietoa, jota voidaan hyödyntää Hattulan varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin edistämisessä. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, johon osallistui Hattulan kunnan yhden varhaiskasvatusyksikön 21 työntekijää. Kyselytulokset analysoitiin kategoria-analyysin avulla, käyttäen apuna kategoriaryhmiä ja värikoodausta.

Tutkimus osoitti, että työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat organisaatioon, johtamiseen, työyhteisöön, työhön ja omaan itseen liittyviä tekijöitä. Monet asiat varhaiskasvatuksen henkilöstön mukaan olivat kunnossa, mutta työ sisälsi työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Voimavaratekijöitä henkilöstölle kyselyn perusteella olivat työkaverit, tiimityö, esimiehen tuki, sopiva työmäärä sekä mielekäs ja merkityksellinen työ. Työhyvinvointia heikentävinä koettiin riittämättömyyden tunne, isot lapsiryhmät, henkilöstövaihdokset, työyhteisön ilmapiiriongelmat ja uudistetun varhaiskasvatuslain mukanaan tuomat muutokset esimerkiksi eri ammattiryhmien välillä. Tutkimustuloksista selviää, että Hattulassa työhyvinvointia voitaisiin edistää henkilöstön mukaan riittävällä henkilöstöllä, yhteisellä suunnittelulla, koulutuksilla, henkilöstöjohtamisella, omalla asenteella, sekä keskustelulla, kuuntelulla ja toisen työn arvostamisella. Työhyvinvoinnin edistämisessä tulisi panostaa pieniin asioihin päiväkodin arjessa ja erityisesti keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. On aiheellista pohtia, miten henkilöstön voimavaroja jatkossa vaalitaan ja työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä edistetään, jotta laadukkaamman varhaiskasvatuksen toteuttaminen hyvinvoivan henkilöstön avulla olisi mahdollista.

Well-being at work consists of physical, mental and social well-being. This thesis examined the well-being at work of early childhood education (ECE) staff in Hattula. Too little attention has been paid to the well-being of early childhood educators, and it is important to increase their well-being at work so that high-quality ECE can be implemented in Finland also in the future. The purpose of the thesis was to examine the views of educators working in ECE in Hattula about well-being at work, the factors strengthening or weakening it and the staff’s expectations for increasing the well-being in their daily work. The aim was to provide ECE supervisors with information that can be used to increase well-being at work in ECE services in Hattula. A Webropol survey was used as a data acquisition method. A total of 21 employees from one ECE unit in Hattula answered the survey. The results were analyzed using category groups and color coding.

The survey shows that the factors affecting well-being at work were factors related to organization, management, work community, work itself and the employee oneself. According to the ECE staff, many things were fine, but the work included factors that impaired their well-being at work, and those factors should be addressed. Based on the survey, the staff considered co-workers, teamwork, supervisor support, appropriate workload, and pleasant and meaningful work as strengthening factors. Factors perceived as weakening the well-being at work were the feelings of inadequacy, large groups of children, staff changes, work community atmosphere problems and the changes brought by the revised ECE Act, for example between different professional groups.

According to the research results, well-being at work in Hattula could be improved with an adequate number of personnel, joint planning, training, personnel management, one's own attitude, and by discussion, listening and appreciation of one another's work. To improve well-being at work, one should invest in small things in the daily activities at the day care center and especially in increasing mutual interaction. It is worth contemplating how to nurture the staff’s resources in the future and how to improve the factors which impair the well-being, thus enabling the implementation of better-quality ECE by a well-being staff.