Ero tuli. Miten kävi isyyden?

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten isyys jatkuu eron jälkeen sekä mitkä tekijät säätelevät eron jälkeistä isyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi eroisyyteen liittyviä ilmiöitä tuomalla esiin isien omia kokemuksia eroisyydestä. Lisäksi opinnäytetyön avulla kartoitettiin, millaista tukea isät toivoisivat eron jälkeisen isyyteensä tueksi.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista, ”tarinallista” tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koottiin eronneille isille suunnatun kirjoituspyynnön avulla. Aineisto koostui seitsemästä kirjoitelmasta. Kirjoitelmista koostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Kirjoituspyyntöön vastanneet isät olivat etävanhempia. Isien ja lasten tapaamiset olivat satunnaisia, tai monen isän ja lasten tapaamiset olivat loppuneet, vaikka heillä itsellään olisi ollut halua tavata lapsiaan. Vain yksi isä sai tavata lapsiaan sovitusti.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että eron jälkeinen isyys on paljolti riippuvainen vanhempien tekemästä yhteistyöstä sekä siitä, että vanhemmilla säilyy riittävä keskusteluyhteys lapsen asioissa. Joissakin tapauksissa lapsi saattaa olla haluton tapaamaan etävanhempaansa tai vastaavasti isä harventaa lapsen tapaamisia niiden aiheuttamien ”tunneryöppyjen” vuoksi. Myös vanhempien uusilla parisuhteilla oli vaikutusta tapaamisten toteutumiseen. Tuloksista käy myös ilmi, että vanhemmilla olisi tarvetta erokriisiinsä käsittelyyn ammattilaisen avustuksella jo eron alkuvaiheessa. Palveluja ei joko ollut saatavissa tai niitä ei osattu hakea oikeasta paikasta. Oikeiden palveluiden piiriin ohjaaminen koettiin myös tärkeänä. Monet isät olivat joutuneet osalliseksi tapaamis- tai huoltoriitoihin. Isät toivoivat tukea vanhempien välisen keskusteluyhteyden saamiseen sekä isän ja lasten tapaamisten uudelleen käynnistymiseen.

The purpose of this thesis was to find out how fatherhood continues after divorce and what factors regulate post-divorce fatherhood. The goal of the thesis was to reveal phenomena relating to post-divorce-fatherhood by disclosing fathers’ own experiences about fatherhood after divorce. The thesis was also used to chart out what kind of support fathers would desire to support their post-divorce-fatherhood.

The study was qualitative. The research method was narrative. Research material was gathered by requesting divorced fathers to write about their divorce and fatherhood. The material consisted of seven narratives. The material was content-analyzed. The fathers who agreed to write were non-residential parents. Meetings between the fathers and the children were random had stopped, even though the fathers would have desired to meet their children. Only one father was able to meet his children as agreed.

The research revealed that the post-divorce-fatherhood is dependent on the cooperation of the parents and also on the fact that the parents maintain an ability to discuss their child’s matters. In some cases the child might have been unwilling to meet the non-residential parent or the father had not maintained the frequency of meetings because of the emotional distress they caused. Also the parents new relationships had an effect on the actualization of the meetings.

The results also show that the parents would have had a need for professional help to treat their divorce crisis from already the beginning of the divorce. Such services were either not available or the parents did not know where they could find them. Directing the parents towards right services was seen as an important thing. Many fathers had ended up in dispute about the meeting and parenting rights. The fathers desired support for reclaiming an ability to discuss with the divorcee and also for restarting the meetings between the father and children.