Lohjan Sairaalan potilasruokailun lautashävikin mittaaminen
Hyvärinen, Anu (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820587
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössä Lohjan Sairaalan potilasruokailun lautashävikin määrää. Vuosien aikana on havaittu, että sairaalan ruokahävikin määrä on joillakin osastoilla kasvanut. Saadakseni selville todellisen ruokahävikin määrän, keittiöön potilastarjottimilla takaisin palautuva lounasruoka punnitaan.
Ruokahävikin määrään ei lasketa osastoilla jaettavaa leipää eikä runsasenergisten tai runsasproteiinisten lounaalla jaettavia välipaloja. Tämän perusteella selvitetään, kuinka paljon ruokaa tulee takaisin ja siitä lasketaan, mikä on hävikkiruoan rahallinen arvo viikossa ja vuodessa.
Apuna käytetään keittiössä käytössä olevaa toiminnanohjausjärjestelmää Aromi14:sta. Lisäksi analysoidaan eri ruokien hävikkimäärien eroja. Lopuksi pohditaan syitä joidenkin ruokien suureen hävikin määrään ja mietitään parannusehdotuksia.
Lisäksi tarkastellaan ruokahävikkiä myös maapallon ilmaston parantamisen kannalta; kuinka paljon hiilijalanjälkeä tuotamme tällä ruokahävikillä.
Tutkittavaksi kohteeksi otin sairaalassamme osasto 4B:n, joka on medisiininen yhtenäisvuodeosasto. Tällä osastolla potilaiden hoitoajat ovat suhteessa pisimpiä verrattuna muihin Lohjan Sairaalan vuodeosastoihin. Kyseisen vuodeosaston ruokahävikki on suurin suhteessa potilasmäärään.
Sain selville, että kyseisen osaston ruokahävikin määrä on hyvin ruokasidonnainen; määrättyjen ruokien kohdalla hävikkiä syntyi todella paljon ja vastaavasti perinteisenä kotiruoka- päivänä hävikkiä syntyi todella vähän. Jopa kasvisruokapäivänä hävikkiä syntyi yllättävän vähän.
Tutkimukseni herätti todella paljon kysymyksiä potilaiden ruokahalun havainnoinnista ja siihen reagoimisesta, mutta vastaavasti meidän oma ruokalista ja sen toimivuuden varmistaminen jokaisen sairaalan potilaskannan tarpeisiin ei ole mielestäni ajan tasalla.
Opinnäytteeni tutkimustulokset ovat hyvä työkalu, jolla pystymme viemään hävikin vähentämistä eteenpäin. Tärkeään osaan nousee myös yhteistyö osastojen kanssa. Tätä täytyy lisätä tulevaisuudessa.
Ruokahävikin määrään ei lasketa osastoilla jaettavaa leipää eikä runsasenergisten tai runsasproteiinisten lounaalla jaettavia välipaloja. Tämän perusteella selvitetään, kuinka paljon ruokaa tulee takaisin ja siitä lasketaan, mikä on hävikkiruoan rahallinen arvo viikossa ja vuodessa.
Apuna käytetään keittiössä käytössä olevaa toiminnanohjausjärjestelmää Aromi14:sta. Lisäksi analysoidaan eri ruokien hävikkimäärien eroja. Lopuksi pohditaan syitä joidenkin ruokien suureen hävikin määrään ja mietitään parannusehdotuksia.
Lisäksi tarkastellaan ruokahävikkiä myös maapallon ilmaston parantamisen kannalta; kuinka paljon hiilijalanjälkeä tuotamme tällä ruokahävikillä.
Tutkittavaksi kohteeksi otin sairaalassamme osasto 4B:n, joka on medisiininen yhtenäisvuodeosasto. Tällä osastolla potilaiden hoitoajat ovat suhteessa pisimpiä verrattuna muihin Lohjan Sairaalan vuodeosastoihin. Kyseisen vuodeosaston ruokahävikki on suurin suhteessa potilasmäärään.
Sain selville, että kyseisen osaston ruokahävikin määrä on hyvin ruokasidonnainen; määrättyjen ruokien kohdalla hävikkiä syntyi todella paljon ja vastaavasti perinteisenä kotiruoka- päivänä hävikkiä syntyi todella vähän. Jopa kasvisruokapäivänä hävikkiä syntyi yllättävän vähän.
Tutkimukseni herätti todella paljon kysymyksiä potilaiden ruokahalun havainnoinnista ja siihen reagoimisesta, mutta vastaavasti meidän oma ruokalista ja sen toimivuuden varmistaminen jokaisen sairaalan potilaskannan tarpeisiin ei ole mielestäni ajan tasalla.
Opinnäytteeni tutkimustulokset ovat hyvä työkalu, jolla pystymme viemään hävikin vähentämistä eteenpäin. Tärkeään osaan nousee myös yhteistyö osastojen kanssa. Tätä täytyy lisätä tulevaisuudessa.