Ensihoitajan vuorovaikutusosaaminen aisti- ja puhevammaisten kanssa
Hartikainen, Marjo; Tamminen, Maria (2021)
Hartikainen, Marjo
Tamminen, Maria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820599
Tiivistelmä
Näkövammaisia on Suomessa arviolta 55 000, huonokuuloisia on noin 280 000 ja erilaisista puhe- ja kommunikaatiovaikeuksista kärsiviä arviolta 85 000. Kommunikaatio-ongelmat voivat aiheuttaa vaaran potilasturvallisuudelle, heikentää hoidon laatua ja vaikuttavuutta, sekä oikea-aikaisuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista aisti- ja puhevammaisten ihmisten kanssa kommunikointi vaatii ja mitä apuvälineitä on olemassa. Tämän perusteella tuotiin esille ensihoidossa käytössä olevia apuvälineitä, mikäli sellaisia on. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia kommunikointitaitoja ensihoitajalla pitää olla, jotta he pystyvät kohtaamaan aisti- ja puhevammaisen. Tavoitteena oli myös kartoittaa millaisia apuvälineitä ensihoidossa voidaan hyödyntää aisti- ja puhevammaisten kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin teoreettiseen viitekehykseen pohjautuvana puolistrukturoituna haastatteluna eli teemahaastatteluna. Opinnäytetyössä tutustuttiin eri tukiyhdistysten toimintaan ja haastateltiin niissä työskenteleviä ammattilaisia sekä kokemustoimijoita. Tukiyhdistyksistä opinnäytetyöhön valikoituivat Näkövammaisten liitto, Kuurojen liitto ja Kehitysvammaliitto.
Kaikkien potilasryhmien kohdalla tulee varmistaa ja varmistua siitä, että potilas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Näkövammaiselle potilaalle on tärkeää kertoa etukäteen mitä tapahtuu ja mitä tehdään. Jos käytössä on tulkki, on tärkeää muistaa, kuka on potilas ja kenelle puhutaan. Kuuron kanssa kommunikointi lähtee katsekontaktin saamisesta, sitä voi helpottaa kevyt kosketus neutraalille alueelle. Vuorovaikutuksessa kuuron kanssa on hyvä käyttää kehon omaa kieltä, jos ei osaa viittoa. Puhevammaisen kanssa kommunikoidessa kysymykset tulee muotoilla niin, että niihin pystyy vastaamaan lyhyesti kyllä tai ei. Tämän tutkimuksen pohjalta selvisi myös, että apuvälineitä ensihoidon käyttöön on olemassa melko vähän. Ainoa selkeä apuväline, joka nousi esille, oli potilaan oma älypuhelin sekä kynä ja paperia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista aisti- ja puhevammaisten ihmisten kanssa kommunikointi vaatii ja mitä apuvälineitä on olemassa. Tämän perusteella tuotiin esille ensihoidossa käytössä olevia apuvälineitä, mikäli sellaisia on. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia kommunikointitaitoja ensihoitajalla pitää olla, jotta he pystyvät kohtaamaan aisti- ja puhevammaisen. Tavoitteena oli myös kartoittaa millaisia apuvälineitä ensihoidossa voidaan hyödyntää aisti- ja puhevammaisten kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin teoreettiseen viitekehykseen pohjautuvana puolistrukturoituna haastatteluna eli teemahaastatteluna. Opinnäytetyössä tutustuttiin eri tukiyhdistysten toimintaan ja haastateltiin niissä työskenteleviä ammattilaisia sekä kokemustoimijoita. Tukiyhdistyksistä opinnäytetyöhön valikoituivat Näkövammaisten liitto, Kuurojen liitto ja Kehitysvammaliitto.
Kaikkien potilasryhmien kohdalla tulee varmistaa ja varmistua siitä, että potilas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Näkövammaiselle potilaalle on tärkeää kertoa etukäteen mitä tapahtuu ja mitä tehdään. Jos käytössä on tulkki, on tärkeää muistaa, kuka on potilas ja kenelle puhutaan. Kuuron kanssa kommunikointi lähtee katsekontaktin saamisesta, sitä voi helpottaa kevyt kosketus neutraalille alueelle. Vuorovaikutuksessa kuuron kanssa on hyvä käyttää kehon omaa kieltä, jos ei osaa viittoa. Puhevammaisen kanssa kommunikoidessa kysymykset tulee muotoilla niin, että niihin pystyy vastaamaan lyhyesti kyllä tai ei. Tämän tutkimuksen pohjalta selvisi myös, että apuvälineitä ensihoidon käyttöön on olemassa melko vähän. Ainoa selkeä apuväline, joka nousi esille, oli potilaan oma älypuhelin sekä kynä ja paperia.