Ravintolaketjun perehdyttämisen kehittäminen
Barkar, Ella; Villanen, Suvi (2021)
Barkar, Ella
Villanen, Suvi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820609
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on perehdyttämisen kehittäminen tulevaisuusnäkökulma huomioiden. Opinnäytetyön toimeksiantaja on suomalainen ravintolaketju, joka haluaa pysyä nimettömänä. Toimeksiantajalla on 15 toimipistettä ympäri Suomea ja se työllistää yli 200 henkilöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa perehdyttämisen nykytila yrityksessä ja löytää kehittämistä vaativat kohdat.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään ensin läpi matkailu- ja ravitsemisalan muutoksia ja alan tulevaisuuden näkymiä sekä alan merkitystä kansantaloudellisesti. Seuraavaksi käsitellään itse perehdyttämistä ja sen toteutusta sekä kehittämistä. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää, eli kyseessä on tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin koko yrityksen työntekijöille jaettavaa kyselyä sekä yrityksen yhden toimipisteen kolmelle työntekijälle toteutettua teemahaastattelua.
Tutkimustulokset osoittivat, että yrityksen uudet työntekijät saavat kattavasti tietoa yrityksestä ennakkoon ja sen pohjalta ensimmäiseen työvuoroon saapuminen koetaan helpoksi. Kehittämiskohteista nousivat merkittävimpinä esille kaksi aihetta, jotka olivat perehdyttämiseen käytettävä aika sekä perehdyttämisen suunnitelmallisuus. Yleinen mielipide oli, että perehdyttämiseen tulisi käyttää paljon enemmän aikaa ja perehdyttämisvuorot tulisi suunnitella tarkasti etukäteen vuorolistoja tehdessä. Perehdyttämiseen kaivattiin selkeää prosessia, jonka mukaan kaikki etenisivät yrityksessä ja näin saataisiin perehdyttämiseen tasalaatuisuutta ja selkeyttä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään ensin läpi matkailu- ja ravitsemisalan muutoksia ja alan tulevaisuuden näkymiä sekä alan merkitystä kansantaloudellisesti. Seuraavaksi käsitellään itse perehdyttämistä ja sen toteutusta sekä kehittämistä. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää, eli kyseessä on tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin koko yrityksen työntekijöille jaettavaa kyselyä sekä yrityksen yhden toimipisteen kolmelle työntekijälle toteutettua teemahaastattelua.
Tutkimustulokset osoittivat, että yrityksen uudet työntekijät saavat kattavasti tietoa yrityksestä ennakkoon ja sen pohjalta ensimmäiseen työvuoroon saapuminen koetaan helpoksi. Kehittämiskohteista nousivat merkittävimpinä esille kaksi aihetta, jotka olivat perehdyttämiseen käytettävä aika sekä perehdyttämisen suunnitelmallisuus. Yleinen mielipide oli, että perehdyttämiseen tulisi käyttää paljon enemmän aikaa ja perehdyttämisvuorot tulisi suunnitella tarkasti etukäteen vuorolistoja tehdessä. Perehdyttämiseen kaivattiin selkeää prosessia, jonka mukaan kaikki etenisivät yrityksessä ja näin saataisiin perehdyttämiseen tasalaatuisuutta ja selkeyttä.