Kriisiviestintä kansalaisille poikkeusoloissa
Vainio-Kaila-Viitala, Mari (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820585
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kriisiviestintäopas, jota voidaan hyödyntää Lounais-Suomen aluetoimiston tehtävissä. Opinnäytetyössä selvitettiin minkälaisia haasteita ja ongelmia eri viranomaistahoilla on ollut kriisiviestintään liittyen. Kohdeorganisaatio toimii osana Suomen puolustusvoimia. Sen tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat asiat. Aluetoimiston tehtävänä on lisäksi operatiivinen suunnittelu, erikseen käskettävien valmiudellisten toimintojen ylläpito. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti Lounais-Suomen aluetoimiston toimialue asevelvollisuusasioissa on Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat.
Kriisiviestinnän johtamisen käsitteleminen oli tärkeä osa tätä työtä. Ilman hyvää johtamista kriisiviestintä saattaa epäonnistua, ja aiheuttaa sen seurauksena pahimmillaan jopa kuolemantapauksia. Kriisiviestinnässä onnistuminen vaatii hyvän suunnitelman. Suunnitelman läpivientiä tulee harjoitella riittävän usein teemoittain sen mukaisesti, mitkä teemoista ovat heikoimmin organisaation hallussa. Niin harjoittelutilanteen kuin varsinaisen kriisitilanteen jälkeen tulee suorittaa jälkipuintia. Jälkipuinnissa tilanne käsitellään kriisiviestinnän kannalta läpi perusteellisesti. Jälkipuinnin seurauksena suunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset toiminnan parantamiseksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta. Tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastateltavia oli kuusi ja he olivat poliisista, puolustusvoimista, Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja Teollisuuden Voima Oyj:sta. Määrällisesti haastateltavia on vähän mutta analysoitavaa aineistoa kertyi paljon. Keskimäärin yhtä haastateltavaa kohden litteroituja sivuja haastattelusta kertyi kuusi. Haastattelut tehtiin tapaamisen, etäyhteyksien ja puhelimen kautta.
Tämän opinnäytetyön tuotoksena koostettiin kriisiviestintäohje (liite 2) teorian ja tutkimustulosten pohjalta. Ohje on laajuudeltaan kolmisivuinen. Sisällöltään se on tarkoituksella yksinkertainen ja informatiivinen, jotta kriisiviestintä voidaan aloittaa viipymättä sen avulla.
Kriisiviestinnän johtamisen käsitteleminen oli tärkeä osa tätä työtä. Ilman hyvää johtamista kriisiviestintä saattaa epäonnistua, ja aiheuttaa sen seurauksena pahimmillaan jopa kuolemantapauksia. Kriisiviestinnässä onnistuminen vaatii hyvän suunnitelman. Suunnitelman läpivientiä tulee harjoitella riittävän usein teemoittain sen mukaisesti, mitkä teemoista ovat heikoimmin organisaation hallussa. Niin harjoittelutilanteen kuin varsinaisen kriisitilanteen jälkeen tulee suorittaa jälkipuintia. Jälkipuinnissa tilanne käsitellään kriisiviestinnän kannalta läpi perusteellisesti. Jälkipuinnin seurauksena suunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset toiminnan parantamiseksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta. Tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastateltavia oli kuusi ja he olivat poliisista, puolustusvoimista, Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja Teollisuuden Voima Oyj:sta. Määrällisesti haastateltavia on vähän mutta analysoitavaa aineistoa kertyi paljon. Keskimäärin yhtä haastateltavaa kohden litteroituja sivuja haastattelusta kertyi kuusi. Haastattelut tehtiin tapaamisen, etäyhteyksien ja puhelimen kautta.
Tämän opinnäytetyön tuotoksena koostettiin kriisiviestintäohje (liite 2) teorian ja tutkimustulosten pohjalta. Ohje on laajuudeltaan kolmisivuinen. Sisällöltään se on tarkoituksella yksinkertainen ja informatiivinen, jotta kriisiviestintä voidaan aloittaa viipymättä sen avulla.