Etätyöhön ensimmäistä kertaa siirtyvän tiimin työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen eräässä suomalaisessa pankissa
Kannelsuo, Hetti (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920712
Tiivistelmä
Koronapandemian alkaessa etätyö tuli uudeksi työn muodoksi monelle suomalaiselle. Näin tapahtui myös kohdeorganisaation, erään suomalaisen pankin, suurelle osalle työntekijöistä. Etätyön tuoma muutos työhyvinvoinnissa oli vielä tutkimatta organisaation työhyvinvointikyselyissä, jonka takia aihe valikoitui opinnäytetyön kohteeksi. Näkökulmaksi valikoitui yksilön sijaan tiimi, sillä tiimityöskentely on kohdeorganisaatiossa yleisesti käytössä. Otos rajattiin pääkaupunkiseudun työntekijöihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ratkaisu seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten etätyöhön ensimmäistä kertaa siirtyneet työntekijät kokivat työnantajan ylläpitäneen tiimin työhyvinvointia ja kehittäneen sitä siirtymäkaudella? 2. Minkälaisia tukitoimia etätyöhön ensimmäistä kertaa siirtyneet tarvitsevat tiimilleen työnantajalta ylläpitämään ja kehittämään työhyvinvointia?
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus koostui työhyvinvoinnin määritelmästä, työkyvystä, työn imusta, työhyvinvoinnin kehittämisestä, työhyvinvoinnin ylläpitämisestä sekä etätyön viimeaikaisista tutkimuksista. Opinnäytetyön toimintatutkimus muodostui kahdesta osiota. Ensimmäisenä osiona oli määrällinen aineistonkeruumenetelmä, strukturoitu kyselytutkimus. Kysymykset ja niiden teemoittelu nousivat kirjallisuuskatsauksesta. Kyselytutkimuksella selvitettiin nykytilannetta eli vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toisessa osiossa fasilitoidun workshopin avulla haettiin löydettyihin kehittämiskohteisiin arjessa toimivia ratkaisuja.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kohdeorganisaatio oli pääsääntöisesti onnistunut työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Selkeitä kehittämiskohteita kuitenkin löytyi. Tärkeimpänä voidaan nimetä etätyön aikana tapahtunut tiimin fyysisten työolojen ylläpitäminen, tiimin palkitseminen ja arvostus sekä tiimin eristäytyminen. Tuloksissa tuli myös uutta tietoa, että tiimin koolla sekä työkokemuksen pituudella on merkitystä työhyvinvoinnissa etätyön aikana. Workshopin kolmelta työntekijäpienryhmältä saatiin 19 toimenpide-ehdotusta kolmeen kehityskohtaan. Näistä työntekijät pisteyttivät tärkeimmiksi toimenpiteiksi 10 ehdotusta kattaen aiemmin mainitut tärkeimmät löydökset.
Sekä kyselytutkimuksen että workshopin tulosten perusteella luotiin kohdeorganisaatiolle kehitystoimenpidesuosituksia, joista tärkeimpinä ovat etätyön ottaminen mukaan työhyvinvointikyselyyn sekä esihenkilöiden koulutus liittyen työhyvinvointiin etätyössä. Opinnäytetyön tulokset sekä kehityssuositukset esiteltiin kohdeorganisaatiolle esihenkilöiden tapaamisessa, jossa syntyi myös keskustelua kehitystoimenpidesuosituksien viemisestä käytänteisiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ratkaisu seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten etätyöhön ensimmäistä kertaa siirtyneet työntekijät kokivat työnantajan ylläpitäneen tiimin työhyvinvointia ja kehittäneen sitä siirtymäkaudella? 2. Minkälaisia tukitoimia etätyöhön ensimmäistä kertaa siirtyneet tarvitsevat tiimilleen työnantajalta ylläpitämään ja kehittämään työhyvinvointia?
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus koostui työhyvinvoinnin määritelmästä, työkyvystä, työn imusta, työhyvinvoinnin kehittämisestä, työhyvinvoinnin ylläpitämisestä sekä etätyön viimeaikaisista tutkimuksista. Opinnäytetyön toimintatutkimus muodostui kahdesta osiota. Ensimmäisenä osiona oli määrällinen aineistonkeruumenetelmä, strukturoitu kyselytutkimus. Kysymykset ja niiden teemoittelu nousivat kirjallisuuskatsauksesta. Kyselytutkimuksella selvitettiin nykytilannetta eli vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toisessa osiossa fasilitoidun workshopin avulla haettiin löydettyihin kehittämiskohteisiin arjessa toimivia ratkaisuja.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kohdeorganisaatio oli pääsääntöisesti onnistunut työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Selkeitä kehittämiskohteita kuitenkin löytyi. Tärkeimpänä voidaan nimetä etätyön aikana tapahtunut tiimin fyysisten työolojen ylläpitäminen, tiimin palkitseminen ja arvostus sekä tiimin eristäytyminen. Tuloksissa tuli myös uutta tietoa, että tiimin koolla sekä työkokemuksen pituudella on merkitystä työhyvinvoinnissa etätyön aikana. Workshopin kolmelta työntekijäpienryhmältä saatiin 19 toimenpide-ehdotusta kolmeen kehityskohtaan. Näistä työntekijät pisteyttivät tärkeimmiksi toimenpiteiksi 10 ehdotusta kattaen aiemmin mainitut tärkeimmät löydökset.
Sekä kyselytutkimuksen että workshopin tulosten perusteella luotiin kohdeorganisaatiolle kehitystoimenpidesuosituksia, joista tärkeimpinä ovat etätyön ottaminen mukaan työhyvinvointikyselyyn sekä esihenkilöiden koulutus liittyen työhyvinvointiin etätyössä. Opinnäytetyön tulokset sekä kehityssuositukset esiteltiin kohdeorganisaatiolle esihenkilöiden tapaamisessa, jossa syntyi myös keskustelua kehitystoimenpidesuosituksien viemisestä käytänteisiin.