Työkykykoordinaattori osaksi terveyskeskuksen toimintaa: asiakasymmärryksen avulla kohti uutta työnkuvaa
Uusihonko, Mirjami (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Työkykykoordinaattorin tehtävänkuva perusterveydenhuollossa on suhteellisen uusi ja tutkimaton. Työnkuvan kehittämiselle on kuitenkin tilausta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on tavoitteena saavuttaa 75 prosentin työllisyys. Hallituksen laatimassa Työkykyohjelmassa on tavoitteena luoda monialaisia palvelukokonaisuuksia. Kokonaisuuksissa pyrittäisiin tunnistamaan työkyvyntuen tarve ja kehitettäisiin ammattilaisten osaamista palvelukokonaisuuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa työkykykoordinaattorin työnkuvan kehittämiseksi. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakasymmärryksen kartuttamiseksi ja kartoittaa yhteistyökumppanien mahdollisia toiveita terveyskeskuksen organisaation sisällä. Monimenetelmällisenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin asiakashaastatteluja ja ideataulua. Parkanon terveyskeskuksessa alkoi syksyllä 2020 Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta -hanke (TYKYTUO). Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin hankkeen aikana kertynyttä haastatteluaineistoa. Lisäksi organisaatiossa yhteistyökumppanien toiveita kerättiin ideataulujen avulla.
Tutkimustuloksissa asiakasryhmiksi muodostui osatyökykyiset työssä olevat ja yli viisi vuotta työttömänä olleet. Vastaajien pohjakoulutuksena hieman yli kolmasosalla oli ammatillinen koulu tai erikoisammattitutkinto ja kolmasosalla peruskoulu. Työelämään vaikuttavista haasteista merkittävimmät olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät vaikeudet sekä koulutuksen ja osaamisen puute. Terveydentila ja fyysinen kunto olivat niitä elämän osa-alueita, joihin asiakkaat myös halusivat eniten muutoksia. Työllistyminen terveyshaasteiden kanssa koettiin vaikeutuneeksi. Organisaatiossa yhteistyömuodoksi ehdotettiin moniammatillista tiimi- ja verkostotyöskentelyä ja toiveet kohdistuivat asiakkaan koulutukseen ohjaukseen ja työllistymiseen sekä heidän tulevaisuutensa suunnittelun ohjaukseen.
Työkykykoordinaattorin tehtävänkuva perusterveydenhuollossa on suhteellisen uusi ja tutkimaton. Työnkuvan kehittämiselle on kuitenkin tilausta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on tavoitteena saavuttaa 75 prosentin työllisyys. Hallituksen laatimassa Työkykyohjelmassa on tavoitteena luoda monialaisia palvelukokonaisuuksia. Kokonaisuuksissa pyrittäisiin tunnistamaan työkyvyntuen tarve ja kehitettäisiin ammattilaisten osaamista palvelukokonaisuuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa työkykykoordinaattorin työnkuvan kehittämiseksi. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakasymmärryksen kartuttamiseksi ja kartoittaa yhteistyökumppanien mahdollisia toiveita terveyskeskuksen organisaation sisällä. Monimenetelmällisenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin asiakashaastatteluja ja ideataulua. Parkanon terveyskeskuksessa alkoi syksyllä 2020 Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta -hanke (TYKYTUO). Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin hankkeen aikana kertynyttä haastatteluaineistoa. Lisäksi organisaatiossa yhteistyökumppanien toiveita kerättiin ideataulujen avulla.
Tutkimustuloksissa asiakasryhmiksi muodostui osatyökykyiset työssä olevat ja yli viisi vuotta työttömänä olleet. Vastaajien pohjakoulutuksena hieman yli kolmasosalla oli ammatillinen koulu tai erikoisammattitutkinto ja kolmasosalla peruskoulu. Työelämään vaikuttavista haasteista merkittävimmät olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät vaikeudet sekä koulutuksen ja osaamisen puute. Terveydentila ja fyysinen kunto olivat niitä elämän osa-alueita, joihin asiakkaat myös halusivat eniten muutoksia. Työllistyminen terveyshaasteiden kanssa koettiin vaikeutuneeksi. Organisaatiossa yhteistyömuodoksi ehdotettiin moniammatillista tiimi- ja verkostotyöskentelyä ja toiveet kohdistuivat asiakkaan koulutukseen ohjaukseen ja työllistymiseen sekä heidän tulevaisuutensa suunnittelun ohjaukseen.