Korkeakoulussa opiskelevien nuorten aikuisten yksinäisyys
Kytölehto, Iita; Salminen, Siiri (2021)
Kytölehto, Iita
Salminen, Siiri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920716
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen keinoin korkeakoulussa opiskelevien nuorten aikuisten yksinäisyyttä. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat korkeakoulussa opiskelevien nuorten aikuisten yksinäisyyteen ja miten korkeakoulussa opiskelevat nuoret aikuiset ovat kokeneet yksinäisyyden. Työn tavoitteena oli tuottaa aiheesta suomenkielistä materiaalia ja oppia ymmärtämään 18–29-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Cinahl- ja Medline- tietokannoista. Aineiston valinnassa käytettiin sisään- ja poissulkukriteereitä, joiden perusteella aineistoksi valikoitui 11 tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että korkeakoulussa opiskelevien nuorten yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä oli etenkin sosiaalisen tuen, psyykkisten tekijöiden sekä käyttäytymismallien osa-alueilla. Muita yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä olivat opintojen vaihe, sosiaaliset taustatekijät, sosioekonominen asema sekä sukupuoli. Tulokset osoittivat, että nuoret kokivat yksinäisyyttä ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksena, joka sisälsi yksinäisyyden kokemisen romantiikan puutteena, sosiaalisen tuen puutteena sekä syrjään jäämisen kokemuksena. Tuloksista kävi ilmi, että nuorten aikuisten yksinäisyys johtui monesta eri asiasta ja yksinäisyyden kokemus oli yksilöllinen.
Tuloksia voi hyödyntää korkeakouluissa, opiskeluterveydenhuollossa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tai opiskelijat itse. Kehittämisehdotuksena korkeakouluille voisi olla opiskelijoille opintojen alussa terveystarkastuksen yhteydessä yksinäisyyden kartoitus, jotta yksinäisyyteen osattaisiin puuttua jo ennaltaehkäisevästi.
Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että korkeakoulussa opiskelevien nuorten yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä oli etenkin sosiaalisen tuen, psyykkisten tekijöiden sekä käyttäytymismallien osa-alueilla. Muita yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä olivat opintojen vaihe, sosiaaliset taustatekijät, sosioekonominen asema sekä sukupuoli. Tulokset osoittivat, että nuoret kokivat yksinäisyyttä ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksena, joka sisälsi yksinäisyyden kokemisen romantiikan puutteena, sosiaalisen tuen puutteena sekä syrjään jäämisen kokemuksena. Tuloksista kävi ilmi, että nuorten aikuisten yksinäisyys johtui monesta eri asiasta ja yksinäisyyden kokemus oli yksilöllinen.
Tuloksia voi hyödyntää korkeakouluissa, opiskeluterveydenhuollossa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tai opiskelijat itse. Kehittämisehdotuksena korkeakouluille voisi olla opiskelijoille opintojen alussa terveystarkastuksen yhteydessä yksinäisyyden kartoitus, jotta yksinäisyyteen osattaisiin puuttua jo ennaltaehkäisevästi.