Design Sprint toimintakulttuurin kehittämisen työkaluna : organisaatiokeskeinen näkökulma
Korkeamäki, Pia (2021)
Lataukset:
Korkeamäki, Pia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920750
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida palvelumuotoilun menetelmien avulla, kuinka hyvin Design Sprint sopi kohdeorganisaation työkaluksi edistämään organisaatiokulttuurin, toimintamallien ja itsensä johtamisen taitojen kehittämistä. Design Sprint järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n toimesta, jotta voitaisiin tunnistaa strategisesti merkityksellisiä tarpeita ja sekä kehittää että päivittää organisaation rakenteita.
Opinnäytetyön tutkimuskysymys on, kuinka hyvin Design Sprint sopi metodina organisaation tunnistamiin tarpeisiin vastaamiseen, ja toisaalta, kuinka merkitykselliseksi sprinttiin osallistuneet työntekijät kokivat roolinsa tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Näiden aiheiden tutkimiseen valitut metodit sisälsivät useita erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä, jotka olivat palvelusafari, kyselytutkimus, Rose, Thorn, Bud ja vapaamuotoiset henkilöhaastattelut. Tutkimuksen toteuttaminen painottui kvalitatiivisiin menetelmiin, mutta kyselytutkimus toi osaltaan aineistoon myös kvantitatiivisia piirteitä.
Design Sprint on ketterä ja tehokas menetelmä erityisesti nopeiden prototyyppien luomiseen, mutta intensiivisyytensä vuoksi sen toteuttaminen vaatii myös huolellista suunnittelua. Vaikka THL:n Design Sprintin aikana ideoitiinkin lukuisia innovaatioita, herätti niiden käytännön toteutukseen saattaminen – erityisesti rahoitukseen liittyen – epäluuloisuutta osallistujien keskuudessa. Design Sprintin merkityksellisin anti työntekijänäkökulmasta olikin eri alojen ammattilaisten saattaminen yhteen, mikä mahdollisti uudella tavalla hiljaisen tiedon jakamisen ja verkostoitumisen eri osastojen osaajien välillä. The objective of this thesis was to analyze the impact of a Design Sprint in reference to improving organizational culture, operating models and the employees’ self-management skills by utilizing the tools of service design. The Design Sprint was organized by The Finnish Institute for Health and Welfare (THL) to identify strategically important needs and to further develop and update the organizational structures. The research question of this thesis was whether Design Sprint was the right method for this task and whether the employees who participated felt like they had a meaningful role during the Sprint.
The methods chosen included a variety of different research tools to approach the research question: a service safari, survey research, “Rose, Thorn and Bud” and personal interviews. The research was conducted using primarily qualitative methods, but the survey research also brought some quantitative elements into the thesis.
A Design Sprint is a powerful and agile method for quick prototyping, but due to its intensity, it requires careful planning. Although THL’s Design Sprint method bore innovations, many participants remain skeptical of ever witnessing the actual results being realized. The most meaningful gain of the Sprint was bringing experts of several fields of expertise together, offering a chance to build networks and accumulate knowledge between the departments.
Opinnäytetyön tutkimuskysymys on, kuinka hyvin Design Sprint sopi metodina organisaation tunnistamiin tarpeisiin vastaamiseen, ja toisaalta, kuinka merkitykselliseksi sprinttiin osallistuneet työntekijät kokivat roolinsa tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Näiden aiheiden tutkimiseen valitut metodit sisälsivät useita erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä, jotka olivat palvelusafari, kyselytutkimus, Rose, Thorn, Bud ja vapaamuotoiset henkilöhaastattelut. Tutkimuksen toteuttaminen painottui kvalitatiivisiin menetelmiin, mutta kyselytutkimus toi osaltaan aineistoon myös kvantitatiivisia piirteitä.
Design Sprint on ketterä ja tehokas menetelmä erityisesti nopeiden prototyyppien luomiseen, mutta intensiivisyytensä vuoksi sen toteuttaminen vaatii myös huolellista suunnittelua. Vaikka THL:n Design Sprintin aikana ideoitiinkin lukuisia innovaatioita, herätti niiden käytännön toteutukseen saattaminen – erityisesti rahoitukseen liittyen – epäluuloisuutta osallistujien keskuudessa. Design Sprintin merkityksellisin anti työntekijänäkökulmasta olikin eri alojen ammattilaisten saattaminen yhteen, mikä mahdollisti uudella tavalla hiljaisen tiedon jakamisen ja verkostoitumisen eri osastojen osaajien välillä.
The methods chosen included a variety of different research tools to approach the research question: a service safari, survey research, “Rose, Thorn and Bud” and personal interviews. The research was conducted using primarily qualitative methods, but the survey research also brought some quantitative elements into the thesis.
A Design Sprint is a powerful and agile method for quick prototyping, but due to its intensity, it requires careful planning. Although THL’s Design Sprint method bore innovations, many participants remain skeptical of ever witnessing the actual results being realized. The most meaningful gain of the Sprint was bringing experts of several fields of expertise together, offering a chance to build networks and accumulate knowledge between the departments.