Kokemuksia ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistyöstä
Editoija
Kumpulainen, Kati
Nylander, Noora
LAB-ammattikorkeakoulu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-383-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-383-0
Tiivistelmä
Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen ekologisten pakkausratkaisuiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Kuluttajakäyttäytymisen muutos, digitalisaatio ja pakkausmateriaalien kiristyvät ympäristövaatimukset tuovat haasteita pakkaaville yrityksille ja pakkausvalmistajille.
Haasteista huolimatta, siirtyminen aiempaa ekologisempiin pakkausratkaisuihin avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikkeita valmistaville yrityksille kehittää omia tuotepakkauksiaan uusien vaatimuksien mukaisiksi. Pakkaaville ja pakkauskoneita valmistaville yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun pakkausten valmistusprosessit tulee virittää uusille materiaaleille soveltuviksi.
LUT-yliopiston Pakkaustekniikan laboratorion ja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin
toteuttamassa Kuitupohjaisten pakkausratkaisujen integrointi pk-yritysten tarpeisiin (KUPARI)-hankkeessa kehitettiin tulevaisuuden ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja yhdessä elintarvikealan pk-yritysten kanssa. Yrityksillä oli mahdollisuus kokeilla LUTin ja LABin kehittämiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja
elintarvikkeiden pakkaamiseen. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) ja Päijät-Hämeen sekä Etelä-Karjalan liitoilta ja sen toteutusaika oli 1.8.2018-31.12.2021.
KUPARI-hankkeen päätavoitteena oli kehittää ja pilotoida vähähiilisiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja
Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pk-yritysten tarpeisiin. Hankkeen alussa tehdyssä tarvekartoituksessa selvitettiin, mitä tuotepakkaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita alueen yrityksillä on. Tämän jälkeen yrityksille tarjottiin konkreettisia ratkaisuja havaittujen pakkausteknisten ja pakkausmuotoiluun liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Hankkeessa toteutettujen pilotointien myötä kehitettyjen pakkausratkaisujen toimivuutta päästiin testaamaan aidossa ympäristössä.
Ylimaakunnallinen hanke yhdisti Etelä-Karjalan alueelta LUTista löytyvän pakkaustekniikan teknisen,
erityisesti tuotantotekniikan ja biomateriaaliosaamisen, sekä Päijät-Hämeen alueen LABistä löytyvään pakkausmuotoilun osaamiseen. Teknologian ja muotoilun osa-alueet täydensivät hyvin toisiaan. LUTilla Pakkaustekniikan laboratorion kehityskohteina aiemmissa hankkeissa ovat olleet muun muassa kuitupohjaiset biomateriaalit ja pakkausten valmistusteknologiat sekä ekologisten kartonkipakkausten käytettävyyden ja tuoteturvallisuuden parantaminen. LABillä pakkausosaaminen liittyy erityisesti pakkaus- ja palvelumuotoiluun sekä käyttäjälähtöiseen tuoteja palvelukehittämiseen. Käyttäjälähtöisessä pakkausten, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä on tavoitteena, että lopputulos vastaa käyttäjän tarpeita sekä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Kiitämme mukana olleita yrityksiä arvokkaasta käyttäjätiedosta, tarpeiden esille tuomisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Luotujen ratkaisujen kehittäminen ja testaus yhdessä on ollut hankkeessa tärkeässä roolissa.
LUTista projektitiimiin ovat kuuluneet Mika Kainusalmi, Ville Leminen, Johanna Lyytikäinen, Panu Tanninen ja Antti Pesonen. Lisäksi hankkeessa ovat työskennelleet tutkimusapulainen Anni Nokelainen ja nuorempi tutkija Mahdi Merabtene.
LABistä projektitiimiin ovat kuuluneet Noora Nylander, Kati Kumpulainen ja Khelli Palmgren. Lisäksi pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelijat ja heidän lehtorinsa ovat osallistuneet käyttäjätutkimukseen ja suunnittelutyöhön. Artikkelikokoelma sisältää kirjoituksia projektin asiantuntijoilta laajasti eri aihealueista. Niissä tuodaan esille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön monimuotoisuutta ja kerrotaan esimerkkien avulla, millaisia mahdollisuuksia pk-yrityksillä on tehdä yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimistyö ja käytännön konkreettinen tekeminen ovat limittyneet hyvin yhteen.
Artikkeleissa aiheina ovat muun muassa materiaali- ja laitekehitys sekä muotoilun merkitys kehittämistyössä. Kirjoitukset työpajoista, käyttäjäkokemusten keräämisestä ja pilotoinneista kertovat konkreettisesta yhdessä tekemisestä ja kehittämisestä. Myös osallistuneet yritykset pääsevät kertomaan kokemuksiaan yhteistyöstä.
Toivotamme antoisia lukuhetkiä. Toivottavasti kirjoitukset herättävät mielenkiintoa ja kasvattavat ymmärrystä bio- ja kuitupohjaisten pakkausratkaisujen mahdollisuuksista ja herättävät laajemmin mielenkiintoa kestävään kuluttamiseen.
Lahdella Euroopan ympäristöpääkaupunkina (European Green Capital 2021) ja Lappeenrannalla Green Leaf -kaupunkina (2021) on oivallinen tilaisuus näyttää esimerkkiä sekä Päijät-Hämeen, että Etelä-Karjalan alueilla
tehtävästä kestävästä kehittämistyöstä ja tulevaisuuteen suuntaavasta toiminnasta, josta hyötyvät paikalliset yritykset, kaupunkien ja kuntien asukkaat sekä ympäristö.
Haasteista huolimatta, siirtyminen aiempaa ekologisempiin pakkausratkaisuihin avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikkeita valmistaville yrityksille kehittää omia tuotepakkauksiaan uusien vaatimuksien mukaisiksi. Pakkaaville ja pakkauskoneita valmistaville yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun pakkausten valmistusprosessit tulee virittää uusille materiaaleille soveltuviksi.
LUT-yliopiston Pakkaustekniikan laboratorion ja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin
toteuttamassa Kuitupohjaisten pakkausratkaisujen integrointi pk-yritysten tarpeisiin (KUPARI)-hankkeessa kehitettiin tulevaisuuden ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja yhdessä elintarvikealan pk-yritysten kanssa. Yrityksillä oli mahdollisuus kokeilla LUTin ja LABin kehittämiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja
elintarvikkeiden pakkaamiseen. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) ja Päijät-Hämeen sekä Etelä-Karjalan liitoilta ja sen toteutusaika oli 1.8.2018-31.12.2021.
KUPARI-hankkeen päätavoitteena oli kehittää ja pilotoida vähähiilisiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja
Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pk-yritysten tarpeisiin. Hankkeen alussa tehdyssä tarvekartoituksessa selvitettiin, mitä tuotepakkaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita alueen yrityksillä on. Tämän jälkeen yrityksille tarjottiin konkreettisia ratkaisuja havaittujen pakkausteknisten ja pakkausmuotoiluun liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Hankkeessa toteutettujen pilotointien myötä kehitettyjen pakkausratkaisujen toimivuutta päästiin testaamaan aidossa ympäristössä.
Ylimaakunnallinen hanke yhdisti Etelä-Karjalan alueelta LUTista löytyvän pakkaustekniikan teknisen,
erityisesti tuotantotekniikan ja biomateriaaliosaamisen, sekä Päijät-Hämeen alueen LABistä löytyvään pakkausmuotoilun osaamiseen. Teknologian ja muotoilun osa-alueet täydensivät hyvin toisiaan. LUTilla Pakkaustekniikan laboratorion kehityskohteina aiemmissa hankkeissa ovat olleet muun muassa kuitupohjaiset biomateriaalit ja pakkausten valmistusteknologiat sekä ekologisten kartonkipakkausten käytettävyyden ja tuoteturvallisuuden parantaminen. LABillä pakkausosaaminen liittyy erityisesti pakkaus- ja palvelumuotoiluun sekä käyttäjälähtöiseen tuoteja palvelukehittämiseen. Käyttäjälähtöisessä pakkausten, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä on tavoitteena, että lopputulos vastaa käyttäjän tarpeita sekä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Kiitämme mukana olleita yrityksiä arvokkaasta käyttäjätiedosta, tarpeiden esille tuomisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Luotujen ratkaisujen kehittäminen ja testaus yhdessä on ollut hankkeessa tärkeässä roolissa.
LUTista projektitiimiin ovat kuuluneet Mika Kainusalmi, Ville Leminen, Johanna Lyytikäinen, Panu Tanninen ja Antti Pesonen. Lisäksi hankkeessa ovat työskennelleet tutkimusapulainen Anni Nokelainen ja nuorempi tutkija Mahdi Merabtene.
LABistä projektitiimiin ovat kuuluneet Noora Nylander, Kati Kumpulainen ja Khelli Palmgren. Lisäksi pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelijat ja heidän lehtorinsa ovat osallistuneet käyttäjätutkimukseen ja suunnittelutyöhön. Artikkelikokoelma sisältää kirjoituksia projektin asiantuntijoilta laajasti eri aihealueista. Niissä tuodaan esille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön monimuotoisuutta ja kerrotaan esimerkkien avulla, millaisia mahdollisuuksia pk-yrityksillä on tehdä yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimistyö ja käytännön konkreettinen tekeminen ovat limittyneet hyvin yhteen.
Artikkeleissa aiheina ovat muun muassa materiaali- ja laitekehitys sekä muotoilun merkitys kehittämistyössä. Kirjoitukset työpajoista, käyttäjäkokemusten keräämisestä ja pilotoinneista kertovat konkreettisesta yhdessä tekemisestä ja kehittämisestä. Myös osallistuneet yritykset pääsevät kertomaan kokemuksiaan yhteistyöstä.
Toivotamme antoisia lukuhetkiä. Toivottavasti kirjoitukset herättävät mielenkiintoa ja kasvattavat ymmärrystä bio- ja kuitupohjaisten pakkausratkaisujen mahdollisuuksista ja herättävät laajemmin mielenkiintoa kestävään kuluttamiseen.
Lahdella Euroopan ympäristöpääkaupunkina (European Green Capital 2021) ja Lappeenrannalla Green Leaf -kaupunkina (2021) on oivallinen tilaisuus näyttää esimerkkiä sekä Päijät-Hämeen, että Etelä-Karjalan alueilla
tehtävästä kestävästä kehittämistyöstä ja tulevaisuuteen suuntaavasta toiminnasta, josta hyötyvät paikalliset yritykset, kaupunkien ja kuntien asukkaat sekä ympäristö.