Avainasiakaspäällikön rooli ja saatavuus tulevaisuudessa Realia Management Oy:ssa
Toiviainen, Eevi-Lotta (2021)
Toiviainen, Eevi-Lotta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112220984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112220984
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten voidaan taata Realia Management Oy:n avainasiakaspäällikköroolin selkeys, avainasiakaspäälliköiden osaaminen ja riittävyys tulevaisuudessa. Tutkimus tehtiin laadullisena haastattelututkimuksena 12.10.-18.10.2021 välisenä aikana haastatellen yhdeksää henkeä. Haastateltavista neljä työskenteli itse avainasiakaspäällikköroolissa ja viisi työskenteli yhdessä avainasiakaspäälliköiden kanssa. Tutkimuksessa tutkittiin myös, mikä on Realia Managementin nykytila avainasiakaspäällikön roolin selkeyden osalta, mitä haasteita avainasiakaspäällikön työssä on, mitä osaamista avainasiakaspäällikön tehtäviin tarvitaan, miten roolia tulisi kehittää tulevaisuudessa ja mitä voidaan tehdä, jotta avainasiakaspäälliköiden saatavuus voitaisiin turvata tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten mukaan Realia Managementin avainasiakaspäällikön roolia pidettiin pääosin epäselvänä ja roolin sisällössä nähtiin olevan paljon vaihtelua työtä tekevien henkilöiden välillä. Avainasiakaspäällikön ydinroolit ovat ymmärrettäviä, mutta työtehtävän rajaus oli haastateltaville epäselvä. Vastuu roolin selkeyttämisestä on jäänyt avainasiakaspäälliköille itselleen ja epäselkeyden koetaan olevan organisaatiotason ongelma. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että ison asiakkuustiimin johtaminen saattaa synnyttää haasteita. Avainasiakaspäälliköitä puuttui esimiesasema asiakkuustiimiin ja isoa tiimiä johdettaessa yhteisiin tavoitteisiin pääseminen ei ole aina itsestäänselvyys. Tutkimustulosten mukaan parhaimpana tapana rekrytoida uusia avainasiakaspäälliköitä oli sisäinen rekrytointi ja oppilaitosyhteistyö. Tutkimukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä Realia Managementilla työskentelyyn, mutta kokivat, että houkutellakseen uusia työntekijöitä olisi yrityksen pyrittävä panostamaan työantajabrändin kehittämiseen. Organisaatiossa ei tutkimustulosten mukaan tunnistettu systemaattisia osaamisen kehittämisen keinoja. Tulosten mukaan organisaatio tuki kuitenkin avainasiakaspäälliköitä heidän itsenäisessä ja itseohjautuvassa osaamisen kehittämisessään, mutta vastuu oli jokaisella avainasiakaspäälliköllä itsellään.
Johtopäätöksenä voidaan todeta avainasiakaspäällikön roolin kaipaavan selkeyttämistä ja avainasiakaspäälliköiden tarvitsevan systemaattisia osaamisen kehittämisen keinoja. Jatkotutkimusehdotuksena Realia Managementilla voitaisiin selvittää, mitä töitä avainasiakaspäällikön sidosryhmät odottavat avainasiakaspäällikön tekevän osana avainasiakaspäällikön roolin selkeyttämistä. Lisäksi voitaisiin tutkia tarkemmin avainasiakaspäällikön rekrytointiprosessin vaiheita, nykytilannetta, rekrytointikanavia ja rekrytoinnin haasteita sekä tapoja kehittää sitä, jotta saadaan ymmärrystä siitä mikä olisi paras tapa rekrytoida uusia avainasiakaspäälliköitä. Kolmas jatkotutkimusehdotus voisi olla selvittää, mitä voitaisiin oppia nykyisistä urapoluista ja tehtäväkierroista ja miten näitä voisi kehittää, koska tutkimustuloksien mukaan sisäinen rekrytointi nähtiin jopa parhaana tapana varmistaa avainasiakaspäälliköiden saatavuus tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten mukaan Realia Managementin avainasiakaspäällikön roolia pidettiin pääosin epäselvänä ja roolin sisällössä nähtiin olevan paljon vaihtelua työtä tekevien henkilöiden välillä. Avainasiakaspäällikön ydinroolit ovat ymmärrettäviä, mutta työtehtävän rajaus oli haastateltaville epäselvä. Vastuu roolin selkeyttämisestä on jäänyt avainasiakaspäälliköille itselleen ja epäselkeyden koetaan olevan organisaatiotason ongelma. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että ison asiakkuustiimin johtaminen saattaa synnyttää haasteita. Avainasiakaspäälliköitä puuttui esimiesasema asiakkuustiimiin ja isoa tiimiä johdettaessa yhteisiin tavoitteisiin pääseminen ei ole aina itsestäänselvyys. Tutkimustulosten mukaan parhaimpana tapana rekrytoida uusia avainasiakaspäälliköitä oli sisäinen rekrytointi ja oppilaitosyhteistyö. Tutkimukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä Realia Managementilla työskentelyyn, mutta kokivat, että houkutellakseen uusia työntekijöitä olisi yrityksen pyrittävä panostamaan työantajabrändin kehittämiseen. Organisaatiossa ei tutkimustulosten mukaan tunnistettu systemaattisia osaamisen kehittämisen keinoja. Tulosten mukaan organisaatio tuki kuitenkin avainasiakaspäälliköitä heidän itsenäisessä ja itseohjautuvassa osaamisen kehittämisessään, mutta vastuu oli jokaisella avainasiakaspäälliköllä itsellään.
Johtopäätöksenä voidaan todeta avainasiakaspäällikön roolin kaipaavan selkeyttämistä ja avainasiakaspäälliköiden tarvitsevan systemaattisia osaamisen kehittämisen keinoja. Jatkotutkimusehdotuksena Realia Managementilla voitaisiin selvittää, mitä töitä avainasiakaspäällikön sidosryhmät odottavat avainasiakaspäällikön tekevän osana avainasiakaspäällikön roolin selkeyttämistä. Lisäksi voitaisiin tutkia tarkemmin avainasiakaspäällikön rekrytointiprosessin vaiheita, nykytilannetta, rekrytointikanavia ja rekrytoinnin haasteita sekä tapoja kehittää sitä, jotta saadaan ymmärrystä siitä mikä olisi paras tapa rekrytoida uusia avainasiakaspäälliköitä. Kolmas jatkotutkimusehdotus voisi olla selvittää, mitä voitaisiin oppia nykyisistä urapoluista ja tehtäväkierroista ja miten näitä voisi kehittää, koska tutkimustuloksien mukaan sisäinen rekrytointi nähtiin jopa parhaana tapana varmistaa avainasiakaspäälliköiden saatavuus tulevaisuudessa.