Sähköisen tiedonkulun sujuvuus potilassiirroissa sairaanhoitajan näkökulmasta
Perkiö, Stiina (2021)
Perkiö, Stiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221179
Tiivistelmä
Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat muuttaneet terveydenhuollon dokumentaatiotapaa ja tiedonkulkua viime vuosina. Järjestelmien odotetaan varmistaman ja sujuvoittavan saumatonta tiedonkulkua paitsi organisaation sisällä
myös niiden välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sähköisen
tiedonkulun sujuvuutta potilassiirroissa sähköistä potilastietojärjestelmää käytettäessä sairaanhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää tutkittavien
sairaaloiden yhteispäivystysten ja päivystysosastojen välistä sähköisen tiedonkulun sujuvuutta potilassiirroissa.
Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin puolistrukturoituja kysymyksiä käyttäen ryhmähaastattelemalla kahden yliopistollisen sairaalan yhteispäivystysten ja päivystysosastojen sairaanhoitajia. Haastattelut tapahtuivat osastokohtaisesti neljänä eri kertana kahden kuukauden
aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan sähköisessä potilastietojärjestelmässä oli paljon hyvää,
mutta myös kehitettävää potilassiirtojen tiedonkuluissa. Lääkäreiden tekemien
merkintöjen koettiin olevan helpoiten löydettävissä ja luettavissa olevaa tietoa,
samoin monitoreilta siirtyvät tiedot. Lääkemääräykset olivat helppolukuisia,
mutta muutoin lääkityssivuissa koettiin olevan kehittämistarpeita. Järjestelmän
rakenteen koettiin vaikuttavan tietojen löydettävyyteen sekä luettavuuteen. Tulosten perusteella järjestelmässä oli sivuja, joiden sijainti tai olemassaolo ei
ollut kaikkien tiedossa. Osastojen erilaisten näkymien koettiin valvontaosastoilla vaikuttavan tiedonkulkuun. Muuttuneet toimintatavat aiheuttivat joissakin
tapauksissa epäselvyyksiä oikeista toimintatavoista. Suullinen raportointi koettiin edelleen tarpeellisena, jotta tiedonkulun jatkuvuus varmistettiin. Haastatteluissa pohdittiin rakenteisen kirjaamismuodon vaikutusta hoitotyön kirjaamiseen, ja epäiltiin sen vähentyneen päivystyksissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköinen tiedonkulku potilassiirroissa
yhteispäivystyksistä päivystysosastoille tutkitussa potilastietojärjestelmässä ei
ollut vielä kaikilta osin täysin sujuvaa sairaanhoitajien kokemina. Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa järjestelmän käyttäjien kokemuksista sekä kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä.
myös niiden välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sähköisen
tiedonkulun sujuvuutta potilassiirroissa sähköistä potilastietojärjestelmää käytettäessä sairaanhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää tutkittavien
sairaaloiden yhteispäivystysten ja päivystysosastojen välistä sähköisen tiedonkulun sujuvuutta potilassiirroissa.
Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin puolistrukturoituja kysymyksiä käyttäen ryhmähaastattelemalla kahden yliopistollisen sairaalan yhteispäivystysten ja päivystysosastojen sairaanhoitajia. Haastattelut tapahtuivat osastokohtaisesti neljänä eri kertana kahden kuukauden
aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan sähköisessä potilastietojärjestelmässä oli paljon hyvää,
mutta myös kehitettävää potilassiirtojen tiedonkuluissa. Lääkäreiden tekemien
merkintöjen koettiin olevan helpoiten löydettävissä ja luettavissa olevaa tietoa,
samoin monitoreilta siirtyvät tiedot. Lääkemääräykset olivat helppolukuisia,
mutta muutoin lääkityssivuissa koettiin olevan kehittämistarpeita. Järjestelmän
rakenteen koettiin vaikuttavan tietojen löydettävyyteen sekä luettavuuteen. Tulosten perusteella järjestelmässä oli sivuja, joiden sijainti tai olemassaolo ei
ollut kaikkien tiedossa. Osastojen erilaisten näkymien koettiin valvontaosastoilla vaikuttavan tiedonkulkuun. Muuttuneet toimintatavat aiheuttivat joissakin
tapauksissa epäselvyyksiä oikeista toimintatavoista. Suullinen raportointi koettiin edelleen tarpeellisena, jotta tiedonkulun jatkuvuus varmistettiin. Haastatteluissa pohdittiin rakenteisen kirjaamismuodon vaikutusta hoitotyön kirjaamiseen, ja epäiltiin sen vähentyneen päivystyksissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköinen tiedonkulku potilassiirroissa
yhteispäivystyksistä päivystysosastoille tutkitussa potilastietojärjestelmässä ei
ollut vielä kaikilta osin täysin sujuvaa sairaanhoitajien kokemina. Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa järjestelmän käyttäjien kokemuksista sekä kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä.