Vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Kuntatekniikka-lehdelle
Paltta, Liisa (2021)
Paltta, Liisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321315
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoite oli muodostaa tulevaisuuden ennakoinnin ja siihen liittyvän skenaariotyöskentelyn avulla Kuntatekniikka-lehdelle vaihtoehtoisia kehittämissuuntia. Kuntatekniikka-lehden on kyettävä uudistumaan ammattilehtenä, jotta se säilyy kannattavana. Millaiset taustatekijät vaikuttavat sen tulevaisuuden näkymiin? Entä minkälaisia vaihtoehtoisia kehittämissuuntia lehdelle oli mahdollista muodostaa sen nykytilan ja toimintaympäristöön kohdistuvien muutosten valossa?
Näitä kysymyksiä lähestyttäessä tarkasteltiin lehden nykytilaa laajan tausta-aineiston perusteella sekä sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoinnin peruskäsittein havainnoiden aineistoista medialiiketoimintaan ja journalismiin kohdistuvia trendejä ja hiljaisia signaaleja. Tarkastelun ulkopuolelle oli rajattu lehden journalistinen sisältö. Laadullista aineistoa analysoitiin pääosin erittelemällä, teemoittamalla ja tyypittelemällä sitä. Analysoinnin avulla pyrittiin löytämään avainsanoja aineistoista. Avainsanat sijoitettiin yhdessä tunnustettujen megatrendien kanssa kolmelle kehälle arvioiden niiden merkittävyyttä Kuntatekniikka-lehdelle.
Kehittämistyössä havainnollistetaan skenaariotyöskentelyn avulla neljän vaihtoehtoisen kehittämissuunnan, skenaarion, muodostamisen Kuntatekniikka-lehdelle. Skenaarioiden ulottuvuudeksi määriteltiin 1–3 vuotta. Muodostettuja konkreettisia skenaarioita arvioi lehden toimitusneuvosta priorisoimalla niitä keskenään ja arvioimalla niiden vaikutusta lehden tulevaisuuteen. Arvioissa varteenotettavimpana vaihtoehtona nähtiin Ympäristöteeman uudet verkostot -skenaario.
Muodostetut skenaariot antavat Kuntatekniikka-lehdelle myös hyvän pohjan laajemman strategiatyön aloittamiselle, mutta edellyttävät säännöllistä toimintaympäristön muutosten tarkkailua ja tarvittaessa skenaarioiden korjaamista. Skenaariotyöskentelyprosessi on helposti monistettavissa vastaavien ammattilehtien kehittämiseen.
Näitä kysymyksiä lähestyttäessä tarkasteltiin lehden nykytilaa laajan tausta-aineiston perusteella sekä sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoinnin peruskäsittein havainnoiden aineistoista medialiiketoimintaan ja journalismiin kohdistuvia trendejä ja hiljaisia signaaleja. Tarkastelun ulkopuolelle oli rajattu lehden journalistinen sisältö. Laadullista aineistoa analysoitiin pääosin erittelemällä, teemoittamalla ja tyypittelemällä sitä. Analysoinnin avulla pyrittiin löytämään avainsanoja aineistoista. Avainsanat sijoitettiin yhdessä tunnustettujen megatrendien kanssa kolmelle kehälle arvioiden niiden merkittävyyttä Kuntatekniikka-lehdelle.
Kehittämistyössä havainnollistetaan skenaariotyöskentelyn avulla neljän vaihtoehtoisen kehittämissuunnan, skenaarion, muodostamisen Kuntatekniikka-lehdelle. Skenaarioiden ulottuvuudeksi määriteltiin 1–3 vuotta. Muodostettuja konkreettisia skenaarioita arvioi lehden toimitusneuvosta priorisoimalla niitä keskenään ja arvioimalla niiden vaikutusta lehden tulevaisuuteen. Arvioissa varteenotettavimpana vaihtoehtona nähtiin Ympäristöteeman uudet verkostot -skenaario.
Muodostetut skenaariot antavat Kuntatekniikka-lehdelle myös hyvän pohjan laajemman strategiatyön aloittamiselle, mutta edellyttävät säännöllistä toimintaympäristön muutosten tarkkailua ja tarvittaessa skenaarioiden korjaamista. Skenaariotyöskentelyprosessi on helposti monistettavissa vastaavien ammattilehtien kehittämiseen.