Paloturvallisuuden itsearvioinnin vaikuttavuus palo- ja henkilöturvallisuuteen
Latvala, Marko (2021)
Latvala, Marko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321329
Tiivistelmä
Pelastustoimi elää muutoksien aikaa. Uusin muutos tulee olemaan uusien hyvinvointialueiden perustaminen ja pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille. Edellisen lakiuudistuksen myötä pelastuslaitokset ovat alkaneet toteuttaa paloturvallisuuden itsearviointia asuinrakennuksissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, onko paloturvallisuuden itsearvioinnilla merkitystä palo- ja henkilöturvallisuuteen ja onko paloturvallisuuden itsearviointi tehokas tai järkevä tapa toteuttaa rakennusten tarkastus. Lisäksi tarkasteltiin, saadaanko paloturvallisuuden itsearvioinnilla todellinen kuva asuntojen palo- ja henkilöturvallisuudesta.
Opinnäytetyö koostui kahdesta osiosta, joista ensimmäinen osa oli kyselytutkimus, johon määräajassa tuli vastauksia (N=306) analysointiin. Toinen osa oli aineistotutkimus, jossa tutkittiin Pronto-järjestelmästä saatuja tietoja vuosien 2007–2018 väliseltä ajalta rakennuspalojen, henkilövahinkojen ja palokuolleiden osalta.
Tutkimusten osalta voidaan todeta, että paloturvallisuuden itsearviointia pidetään hyvänä tapana toimia, onnettomuustilastot ovat laskussa ja samassa suhteessa henkilövahingot ja palokuolemat ovat vähentyneet. Tutkimuksessa ei pystytty näyttämään toteen, että yksinomaan paloturvallisuuden itsearvioinnilla olisi suoraan vaikutusta tilastojen laskuun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, onko paloturvallisuuden itsearvioinnilla merkitystä palo- ja henkilöturvallisuuteen ja onko paloturvallisuuden itsearviointi tehokas tai järkevä tapa toteuttaa rakennusten tarkastus. Lisäksi tarkasteltiin, saadaanko paloturvallisuuden itsearvioinnilla todellinen kuva asuntojen palo- ja henkilöturvallisuudesta.
Opinnäytetyö koostui kahdesta osiosta, joista ensimmäinen osa oli kyselytutkimus, johon määräajassa tuli vastauksia (N=306) analysointiin. Toinen osa oli aineistotutkimus, jossa tutkittiin Pronto-järjestelmästä saatuja tietoja vuosien 2007–2018 väliseltä ajalta rakennuspalojen, henkilövahinkojen ja palokuolleiden osalta.
Tutkimusten osalta voidaan todeta, että paloturvallisuuden itsearviointia pidetään hyvänä tapana toimia, onnettomuustilastot ovat laskussa ja samassa suhteessa henkilövahingot ja palokuolemat ovat vähentyneet. Tutkimuksessa ei pystytty näyttämään toteen, että yksinomaan paloturvallisuuden itsearvioinnilla olisi suoraan vaikutusta tilastojen laskuun.