Yrityksen kulunvalvonnan ja rikosilmoitinjärjestelmän päivitys
Eronen, Tuomas (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421507
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää yrityksen kulunvalvonta- ja rikosilmoitinjärjestelmä. Yrityksellä oli käytössään Esmikko-kulunvalvontajärjestelmä, johon otettiin käyttöön puuttuvia ominaisuuksia sekä lisättiin uusia laitteita ja toimintoja. Muutoksia tehtiin niin Esmi Access -sovellukseen kuin myös fyysisiä kytkentämuutoksia ja lisäyksiä.
Esmikko perustuu väyläpohjaisiin laitteisiin. Ylimpänä on yläväyläohjain, joka ohjaa erilaisia päätelaitteita. Yläväylä on kiinni tietokoneessa, joka toimii palvelimena, johon on asennettu Esmi Access -sovellus. Sovelluksella voidaan lisätä ja muokata käyttäjätietoja, asettaa erilaisia ohjauksia ja muuttaa väylälaitteiston ominaisuuksia ja toimintoja.
Kiinteistössä oli jo ennestään laajat rikosilmaisimet sekä kulunvalvontalaitteistot, mutta ne olivat melko vajavaisessa käytössä. Rikosilmoitinjärjestelmä otettiin käyttöön sekä siihen lisättiin murtosummerit, jotka alkavat hälyttämään, mikäli kiinteistöön murtaudutaan. Ulko-ovien turvalukot ohjattiin työpäivän ajaksi auki kello-ohjauksella. Lisäksi ulko-oviin tehtiin etäavausmahdollisuus. Työntekijöiden
kulkutunnisteisiin lisättiin henkilökohtainen PIN-koodi, joka tulee syöttää ulko-oviin. Kiinteistön ajo- ja henkilöportti otettiin käyttöön ja ajoportille tehtiin päiväohjaus työpäivän ajaksi auki.
Esmikkoon lisättiin Siemensin IOT-2050 Edge -laite, jonka avulla toteutettiin murto- ja palohälytyksen etälähetys mobiililaitteeseen; myös murtohälytys voidaan kuitata tämän kautta.
Työssä aiheutti haasteita dokumentaation puute; Esmikko-järjestelmästä ei ollut minkäänlaisia sähkö- tai kytkentäkuvia, minkä takia järjestelmästä piirrettiin lisäksi sähkökuvat CADMATIC EAC 18 -ohjelmalla.
Opinnäytetyöllä saavutettiin yrityksen kiinteistölle lisäturvaa, sekä rikollisuutta vastaan että tulipalotapauksissakin.
Esmikko perustuu väyläpohjaisiin laitteisiin. Ylimpänä on yläväyläohjain, joka ohjaa erilaisia päätelaitteita. Yläväylä on kiinni tietokoneessa, joka toimii palvelimena, johon on asennettu Esmi Access -sovellus. Sovelluksella voidaan lisätä ja muokata käyttäjätietoja, asettaa erilaisia ohjauksia ja muuttaa väylälaitteiston ominaisuuksia ja toimintoja.
Kiinteistössä oli jo ennestään laajat rikosilmaisimet sekä kulunvalvontalaitteistot, mutta ne olivat melko vajavaisessa käytössä. Rikosilmoitinjärjestelmä otettiin käyttöön sekä siihen lisättiin murtosummerit, jotka alkavat hälyttämään, mikäli kiinteistöön murtaudutaan. Ulko-ovien turvalukot ohjattiin työpäivän ajaksi auki kello-ohjauksella. Lisäksi ulko-oviin tehtiin etäavausmahdollisuus. Työntekijöiden
kulkutunnisteisiin lisättiin henkilökohtainen PIN-koodi, joka tulee syöttää ulko-oviin. Kiinteistön ajo- ja henkilöportti otettiin käyttöön ja ajoportille tehtiin päiväohjaus työpäivän ajaksi auki.
Esmikkoon lisättiin Siemensin IOT-2050 Edge -laite, jonka avulla toteutettiin murto- ja palohälytyksen etälähetys mobiililaitteeseen; myös murtohälytys voidaan kuitata tämän kautta.
Työssä aiheutti haasteita dokumentaation puute; Esmikko-järjestelmästä ei ollut minkäänlaisia sähkö- tai kytkentäkuvia, minkä takia järjestelmästä piirrettiin lisäksi sähkökuvat CADMATIC EAC 18 -ohjelmalla.
Opinnäytetyöllä saavutettiin yrityksen kiinteistölle lisäturvaa, sekä rikollisuutta vastaan että tulipalotapauksissakin.