Kuntouttava työote hoitohenkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia siitä, mitä kuntouttava työote tarkoittaa ja mitkä tekijät edistävät ja estävät kuntouttavan työotteen käyttöä. Tavoitteena oli saada selville, miten kuntouttava hoitotyö toteutuu Vehmaan Margareeta-kodissa. Tuloksista saatujen tietojen avulla Margareeta-koti pystyy kehittämään kuntouttavan työotteen toteutumista. Opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä ja tilaajana toimi Vehmaan Margareeta-koti.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi viisi avointa kysymystä. Vastauksia saatiin 13 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 36 %. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Vastaukset luettiin, pelkistettiin ja ryhmiteltiin luokittain. Näin saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Analyysin tulokset esitettiin taulukoiden avulla.

Tulosten mukaan hoitohenkilökunnalla on hyvä käsitys siitä, mitä kuntouttava työote tarkoittaa hoitotyössä. Kuntouttavan työotteen toteutuminen näkyi kannustamisena ja ohjaamisena omatoimisuuteen. Voimavarojen ja toimintakyvyn arvioimista ja moniammatillista yhteistyötä pidettiin tärkeinä kuntouttavan työotteen toteutumiselle.

Kuntouttavan työotteen käyttöä edistäviksi tekijöiksi hoitohenkilökunta määritteli tarvittavien apuvälineiden saamisen ja käytön, riittävän henkilökunnan sekä hoitoympäristön tilavuuden tarvittavien apuvälineiden käytölle. Estäviksi tekijöiksi kuntouttavalle työotteelle hoitajat määrittelivät riittämättömät resurssit ja suurimpana asiana hoitajien kiireen. Esiin nousi myös hoitajien asenne, motivaation puute sekä asukkaasta johtuvat tekijät, kuten asukkaan huono lähtökunto, motivaatio sekä asenne.

Kehitysideana on järjestää koulutusta Margareeta-kodin hoitohenkilökunnalle kuntouttavasta työotteesta ja apuvälineiden käytöstä sekä kehittää yhteisiä toimintatapoja ja niihin sitoutumista. Jatkotutkimuksen voisi tehdä muutaman vuoden kuluttua selvittämällä, miten yhteiset toimintatavat ja niihin sitoutuminen tukevat kuntouttavaa työotetta.

The purpose of this thesis was to study the experiences of nursing staff on what rehabilitative work approach means and what factors promote and hinder the use of rehabilitative work. The aim was to find out how rehabilitative nursing is carried out in the Vehmaa’s Margareeta home. With the information obtained from the results, Margareeta home is able to develop the realisation of a rehabilitative approach. The thesis was commissioned by Vehmaa’s Margareeta home.

The thesis was carried out using a qualitative research method and the data was collected using a questionnaire containing five open questions. The 13 replies were received and the response rate was 36 %. Data-based content analysis was used as the method of analysis of the data. The answers were read, anonymized, and grouped by category. The results of the analysis were presented using tables.

Based on the results, nursing staff have a good idea of what a rehabilitative approach to work means in nursing. The implementation of the rehabilitative approach was reflected in encouraging and guiding self-help. The assessment of resources and functional capacity and multi-professional cooperation were considered important for the realization of rehabilitative work.

Nursing staff identified the availability and use of the necessary assistive devices, adequate staff and the size of the care environment for the use of the necessary assistive devices. The nurses identified insufficient resources as deterrents and, most importantly, the rush of nurses. Secondly, the attitude of the nurses, lack of motivation and factors arising from the resident, such as the resident's poor state of health, motivation and attitude, emerged.

The development idea is to organize training for Margareeta home nursing staff on rehabilitative work and the use of assistive equipment, and to develop common approaches and commitment to them. As a follow-up study, it would be possible to find out later how common practices and commitment to them support rehabilitative work.