Päihteiden merkitys koettuun hyvinvointiin : Kysely Kokkolan ammattilukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille
Kuokka, Maiju; Tolonen, Saija (2021)
Kuokka, Maiju
Tolonen, Saija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521737
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolan kaupungin sivistystoimi. Kysely toteutettiin Kokkolan ammattilukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille hyvinvointi- ja päihdekyselynä. Tarkoituksena oli kartoittaa nuorten kokemaa hyvinvointia, päihteiden käyttöä ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia ja tietoa kyselyyn osallistuneiden nuorten päihteiden käytöstä ja hyvinvoinnin yhteydestä. Tutkimusote oli määrällinen, ja työ sisälsi laadullisen tutkimusotteen piirteitä. Kyselystä saadut avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteoria. Teorian keskeisiä käsitteitä ovat elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen. Hyvinvointiteoriaa peilattiin kyselyssä saatuihin vastauksiin hyvinvoinnista ja päihteidenkäytön kokemuksista.
Kysely koostui 18 vaihtoehtokysymyksestä sekä kahdeksasta avoimesta kysymyksestä. Vaihtoehtokysymyksiin oli asetettu poikkeamia, ja avoimet kysymykset olivat pakollisia kaikille vastaajille. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmaa hyödyntäen ja linkki kyselyyn oli jaettu Wilma-ohjelman kautta. Kysely toteutettiin paikan päällä ammattilukiossa ja kyselyyn osallistui 59 opiskelijaa.
Tulokset osoittivat, että nuorten hyvinvoinnilla ja päihteillä on selkeä yhteys. Nuoret kokivat hyvinvointinsa pääasiassa neutraaliksi eli tässä tapauksessa vastaukset asettuivat hyvän ja huonon välille. Neutraaliksi hyvinvointinsa kokeneilla päihteiden käyttö oli maltillisempaa. Hyvinvointinsa huonoksi kokeneet käyttivät päihteitä enemmän kuin muut, ja heillä sosiaalinen paine ja huonovointisuus näkyivät monella eri osa-alueella. Nuoret kokivat sosiaalista painetta sekä tarvetta kuulua ja tulla hyväksytyksi ryhmään. Nuoret, jotka kokivat eniten sosiaalista painetta, olivat usein myös niitä, jotka kokivat hyvinvointinsa huonoksi.
Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteoria. Teorian keskeisiä käsitteitä ovat elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen. Hyvinvointiteoriaa peilattiin kyselyssä saatuihin vastauksiin hyvinvoinnista ja päihteidenkäytön kokemuksista.
Kysely koostui 18 vaihtoehtokysymyksestä sekä kahdeksasta avoimesta kysymyksestä. Vaihtoehtokysymyksiin oli asetettu poikkeamia, ja avoimet kysymykset olivat pakollisia kaikille vastaajille. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmaa hyödyntäen ja linkki kyselyyn oli jaettu Wilma-ohjelman kautta. Kysely toteutettiin paikan päällä ammattilukiossa ja kyselyyn osallistui 59 opiskelijaa.
Tulokset osoittivat, että nuorten hyvinvoinnilla ja päihteillä on selkeä yhteys. Nuoret kokivat hyvinvointinsa pääasiassa neutraaliksi eli tässä tapauksessa vastaukset asettuivat hyvän ja huonon välille. Neutraaliksi hyvinvointinsa kokeneilla päihteiden käyttö oli maltillisempaa. Hyvinvointinsa huonoksi kokeneet käyttivät päihteitä enemmän kuin muut, ja heillä sosiaalinen paine ja huonovointisuus näkyivät monella eri osa-alueella. Nuoret kokivat sosiaalista painetta sekä tarvetta kuulua ja tulla hyväksytyksi ryhmään. Nuoret, jotka kokivat eniten sosiaalista painetta, olivat usein myös niitä, jotka kokivat hyvinvointinsa huonoksi.