Päihteiden merkitys koettuun hyvinvointiin : Kysely Kokkolan ammattilukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille

Abstract

Opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolan kaupungin sivistystoimi. Kysely toteutettiin Kokkolan ammattilukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille hyvinvointi- ja päihdekyselynä. Tarkoituksena oli kartoittaa nuorten kokemaa hyvinvointia, päihteiden käyttöä ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia ja tietoa kyselyyn osallistuneiden nuorten päihteiden käytöstä ja hyvinvoinnin yhteydestä. Tutkimusote oli määrällinen, ja työ sisälsi laadullisen tutkimusotteen piirteitä. Kyselystä saadut avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteoria. Teorian keskeisiä käsitteitä ovat elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen. Hyvinvointiteoriaa peilattiin kyselyssä saatuihin vastauksiin hyvinvoinnista ja päihteidenkäytön kokemuksista.

Kysely koostui 18 vaihtoehtokysymyksestä sekä kahdeksasta avoimesta kysymyksestä. Vaihtoehtokysymyksiin oli asetettu poikkeamia, ja avoimet kysymykset olivat pakollisia kaikille vastaajille. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmaa hyödyntäen ja linkki kyselyyn oli jaettu Wilma-ohjelman kautta. Kysely toteutettiin paikan päällä ammattilukiossa ja kyselyyn osallistui 59 opiskelijaa.

Tulokset osoittivat, että nuorten hyvinvoinnilla ja päihteillä on selkeä yhteys. Nuoret kokivat hyvinvointinsa pääasiassa neutraaliksi eli tässä tapauksessa vastaukset asettuivat hyvän ja huonon välille. Neutraaliksi hyvinvointinsa kokeneilla päihteiden käyttö oli maltillisempaa. Hyvinvointinsa huonoksi kokeneet käyttivät päihteitä enemmän kuin muut, ja heillä sosiaalinen paine ja huonovointisuus näkyivät monella eri osa-alueella. Nuoret kokivat sosiaalista painetta sekä tarvetta kuulua ja tulla hyväksytyksi ryhmään. Nuoret, jotka kokivat eniten sosiaalista painetta, olivat usein myös niitä, jotka kokivat hyvinvointinsa huonoksi.

The commissioner of the thesis was the Educational Center of the City of Kokkola. The inquiry was conducted among first-year students of Kokkola vocational upper secondary school as a well-being and hyphenated inquiry. The aim was to survey drug use and substance abuse prevention work and the well-being experienced by young people. The research approach was qualitative and quantitative and the answers for the open questions from the inquiry were analyzed using content analysis.

The frame of reference for the thesis was based on Eric Allard´s theory of well-being. The key concepts of the theory are standard of living, community relations and self-actualization. The theory of well-being was mirrored to the responses from the inquiry on well-being and substance use experiences.

The inquiry consisted of 18 alternative questions and 8 open-ended questions. Deviations had been set to the alternative questions and the open-ended questions were obligatory for everyone. The inquiry was carried out using Webropol and the link to the inquiry was provided to the students via Wilma to guarantee anonymity. The inquiry was executed on site at the vocational upper secondary school, and it was attended by 59 students.

The results showed a clear connection between the well-being of young people and substance use. Substance use was moderate when they felt that their well-being was mainly neutral. Substance use was higher with those who felt that their well-being was bad and social pressure and malaise were present in many different areas. Young people felt social pressure as well as the need to belong and be accepted into a group. Those who felt the highest amounts of social pressure were often the ones who felt that their well-being was bad.