Tiedolla johtaminen RAI:n avulla kotihoidon ja asiakasohjauksen lähiesimiesten näkökulmasta
Luosmala, Marika (2021)
Luosmala, Marika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521763
Tiivistelmä
Tulevaa sote-uudistusta ennakoiden Pirkanmaan kunnat ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet RAI:n (Residence Assessment Instrument) käytön toimintamalleja. Osana kehitystyötä Pirkanmaalla otettiin vuonna 2020 ensimmäisenä Suomessa käyttöön uusi interRAI-HC (home care) -arviointiväline. Lähiesimiesten rooli on merkittävä RAI-käytön juurruttamisessa osaksi yksikön laadukasta toimintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan kotihoidon ja asiakasohjaajien lähiesimiesten ja heidän johtamiensa yksiköiden RAI-osaamistaso sekä lähiesimiesten RAI-tiedon hyödyntämisen tavat keväällä 2021. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Pirkanmaan RAI-kehittämiseen sekä laatia ehdotus RAI-koulutussuunnitelmaksi lähiesimiehille. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kyselylomakkeen osana hyödynnettiin aiemmissa tutkimuksissa kehitettyä RAIHYJ-mittaria.
Kysely lähetettiin 65 lähiesimiehelle, josta 45 vastasi, eli vastausprosentti oli 69 %. Tuloksista ilmeni, että kaikkien RAIHYJ-mittarin sisältöalueiden suhteen Pirkanmaalla on vielä kehitettävää. Viidesosa yksiköistä ylsi RAI-osaamisessaan hyvälle tasolle. Parhaiten osa-alueista toteutui RAI-osaaminen, jolla lähes joka kolmas yksikkö oli hyvällä tasolla. Eniten kehitettävää oli hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemisessä, jossa vain joka kymmenes yksikkö saavutti hyvän tason. Suurimmat kehittämiskohteet liittyivät arviointien ajantasaisuuteen, mittarien tulkintaan sekä tulosten ”aukikirjoittamiseen” ja hyödyntämiseen asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Esimiesten oma RAI-osaaminen ja RAI-tulosten hyödyntäminen oli hyvällä tasolla neljäsosalla vastaajista. Hyvällä tasolla olevia yksiköitä yhdisti RAI-arviointien ajantasaisuus, RAI-tulosten säännöllinen käsittely yksikköpalavereissa ja laatuindikaattorien hyödyntäminen yksikön kehittämisessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkä RAI:n käyttökokemus ei takaa osaamista, vaan suurempi merkitys yksikön RAI-osaamiselle näyttäisi olevan lähiesimiehen innostuksella ja tavoilla hyödyntää RAI-tietoa johtamisessaan. Jatkotutkimuksena olisi tarpeellista tutkia ja kehittää asiakasohjauksen lähiesimiesten RAI-tiedolla johtamista ja seurantamittareita.
Kysely lähetettiin 65 lähiesimiehelle, josta 45 vastasi, eli vastausprosentti oli 69 %. Tuloksista ilmeni, että kaikkien RAIHYJ-mittarin sisältöalueiden suhteen Pirkanmaalla on vielä kehitettävää. Viidesosa yksiköistä ylsi RAI-osaamisessaan hyvälle tasolle. Parhaiten osa-alueista toteutui RAI-osaaminen, jolla lähes joka kolmas yksikkö oli hyvällä tasolla. Eniten kehitettävää oli hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemisessä, jossa vain joka kymmenes yksikkö saavutti hyvän tason. Suurimmat kehittämiskohteet liittyivät arviointien ajantasaisuuteen, mittarien tulkintaan sekä tulosten ”aukikirjoittamiseen” ja hyödyntämiseen asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Esimiesten oma RAI-osaaminen ja RAI-tulosten hyödyntäminen oli hyvällä tasolla neljäsosalla vastaajista. Hyvällä tasolla olevia yksiköitä yhdisti RAI-arviointien ajantasaisuus, RAI-tulosten säännöllinen käsittely yksikköpalavereissa ja laatuindikaattorien hyödyntäminen yksikön kehittämisessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkä RAI:n käyttökokemus ei takaa osaamista, vaan suurempi merkitys yksikön RAI-osaamiselle näyttäisi olevan lähiesimiehen innostuksella ja tavoilla hyödyntää RAI-tietoa johtamisessaan. Jatkotutkimuksena olisi tarpeellista tutkia ja kehittää asiakasohjauksen lähiesimiesten RAI-tiedolla johtamista ja seurantamittareita.