Lapsiperheen arjen riskitekijät : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Lähdetkorpi, Eveliina; Nyström, Henna (2021)
Lähdetkorpi, Eveliina
Nyström, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622008
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä riskitekijöitä lapsiperheen arjessa on ja minkälainen vaikutus niillä on lapseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli, mitkä ovat lapsiperheen arjen riskitekijöitä ja miten ne vaikuttavat lapseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kasvattaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan osaamisyksikön opetushenkilöstön tietämystä sekä tunnistamista lapsiperheissä ilmenevistä riskitekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kahdeksasta alkuperäistutkimuksesta, jotka analysointiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tuloksissa ilmeni lapsiperheen arjen riskitekijöitä niin fyysisiltä, psyykkisiltä kuin sosiaalisilta osa-alueilta. Tulokset osoittivat, että suurimpana riskitekijänä lapsen arjessa olivat aikuiseen liittyvät tekijät kuten päihteiden käyttö sekä henkilökohtaiset huolet ja lapsuudenaikaiset traumat. Aikuisen omat murheet sekä itsehillinnän menetys johtivat pahimmillaan kuritusväkivaltaan. Lapsille huolenaihetta tuotti vanhempien jaksaminen sekä pelko perheen yhdessä pysymisestä. Niin sanottuja tavanomaisempia riskitekijöitä olivat nuorten stressi arkisista asioista kuten koulunkäynti ja ajankäyttö, riitelyt kotitöistä sekä erilaiset perheensisäiset säännöt. Riskitekijät vaikuttivat muun muassa lapsen kiintymissuhteisiin, sosiaalisiin tilanteisiin sekä koulunkäyntiin. Kuritusväkivallan suurin haittavaikutus lapsiin ja nuoriin oli henkinen pahoinvointi, joka aiheutti vihan, pelon ja ahdistuksen tunnetta. Henkinen pahoinvointi saattoi näkyä myös myöhemmin elämässä esimerkiksi vääristyneenä minäkuvana. Kuritusväkivallasta tuli lapsille ja nuorille myös fyysisiä ongelmia kuten mustelmia, murtumia ja pysyviä vammoja.
Työn johtopäätöksenä voidaan todeta lapsiperheen arkeen vaikuttavia riskitekijöitä olevan useita. Riskitekijät vaikuttavat laajasti lapseen ja saattavat aiheuttaa ongelmia myöhemmin elämässä. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia syvemmin juuri arkeen vaikuttavia riskitekijöitä, sillä keskeinen havainto oli, että aiheesta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa.
Tuloksissa ilmeni lapsiperheen arjen riskitekijöitä niin fyysisiltä, psyykkisiltä kuin sosiaalisilta osa-alueilta. Tulokset osoittivat, että suurimpana riskitekijänä lapsen arjessa olivat aikuiseen liittyvät tekijät kuten päihteiden käyttö sekä henkilökohtaiset huolet ja lapsuudenaikaiset traumat. Aikuisen omat murheet sekä itsehillinnän menetys johtivat pahimmillaan kuritusväkivaltaan. Lapsille huolenaihetta tuotti vanhempien jaksaminen sekä pelko perheen yhdessä pysymisestä. Niin sanottuja tavanomaisempia riskitekijöitä olivat nuorten stressi arkisista asioista kuten koulunkäynti ja ajankäyttö, riitelyt kotitöistä sekä erilaiset perheensisäiset säännöt. Riskitekijät vaikuttivat muun muassa lapsen kiintymissuhteisiin, sosiaalisiin tilanteisiin sekä koulunkäyntiin. Kuritusväkivallan suurin haittavaikutus lapsiin ja nuoriin oli henkinen pahoinvointi, joka aiheutti vihan, pelon ja ahdistuksen tunnetta. Henkinen pahoinvointi saattoi näkyä myös myöhemmin elämässä esimerkiksi vääristyneenä minäkuvana. Kuritusväkivallasta tuli lapsille ja nuorille myös fyysisiä ongelmia kuten mustelmia, murtumia ja pysyviä vammoja.
Työn johtopäätöksenä voidaan todeta lapsiperheen arkeen vaikuttavia riskitekijöitä olevan useita. Riskitekijät vaikuttavat laajasti lapseen ja saattavat aiheuttaa ongelmia myöhemmin elämässä. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia syvemmin juuri arkeen vaikuttavia riskitekijöitä, sillä keskeinen havainto oli, että aiheesta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa.