Kulttuurihyvinvointia sairaalaan : henkilökunnan näkemyksiä

Abstract

Tämä kehittämistyö toteutettiin kahdella Turun yliopistollisen keskussairaalan osastolla: keuhkopoliklinikalla ja sisätautiosastolla 1. TYKS kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin, joka on julkaissut kulttuurihyvinvointisuunnitelman vuosille 2020-2022. Se esittelee ideoita ja mahdollisuuksia sairaalassa toteutettaviin kulttuuri- ja taide-elämyksiin, sekä asettaa tavoitteita, joita tulos-, toimi- ja palvelualueet voivat harkita käyttöönotettavaksi. VSSHP:n kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa on hyödynnetty tämän kehittämistyön aiheen ideoinnissa. Kehittämistyön tavoitteena oli tuoda kulttuurihyvinvointia tunnetuksi sairaalassa ja lisätä henkilökunnan ymmärrystä kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi tavoitteena oli ideoida tapoja, joilla kulttuuria ja taidetta voidaan tuoda käytännön työhön. Kohdeosastojen henkilökunnalle pidettiin ensin tietoiskut perustuen taiteen ja kulttuurin tutkittuihin hyvinvointivaikutuksiin. Tietoiskujen jälkeen pidettiin työpajat, joissa pohdittiin tapoja vahvistaa kulttuurihyvinvointia sairaalaympäristössä henkilökunnan näkökulmasta. Aineistosta selviää, että kulttuurihyvinvointi on henkilökunnalle vielä varsin tuntematon käsite, eikä taidetta tai kulttuuria juuri käytetä päivittäisessä työssä. Henkilökunnan työpajoissa saatiin taiteen ja kulttuurin hyödyntämiseen useita ideoita. Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet nähdään pääasiassa sairaalaympäristön viihtyvyyden ja tunnelman luojina. Ideoissa korostui halu parantaa potilaiden kokonaishyvinvointia sairaalassaoloaikana tuomalla erilaisia viihdykkeitä heidän saatavilleen. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella taide ja kulttuuri tukevat hyvinvointia sairaalaympäristössä. Tämän työn johtopäätöksenä voidaan todeta, että kohderyhmämme osastojen henkilökunnalla on kiinnostusta kulttuurihyvinvointiin, mutta toistaiseksi saavutetun tiedon puute ja työn kiireisyys verottavat sen hyödyntämistä. Jotta kulttuurihyvinvoinnin huomioiminen vakiintuisi myös sairaalaympäristössä, edellyttää se resursseja, rahoitusta ja kulttuurihyvinvoinnin edistämistä johtavan henkilön.