Etäseuranta avuksi kotona asuvien ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi : kehittämishanke Liedon kotikuntoutuksessa
Wirtanen, Jenni (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112822199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112822199
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen aiheuttaa uudistuspainetta sosiaali- ja terveyspalveluihin, sillä ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen tiedetään lisääntyvän. Ikääntyneiden keskuudessa palvelutarpeet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan palvelutarpeeseen vaikuttavat erityisesti ikääntyneen sosioekonominen asema sekä hänen toimintakykynsä. STM:n julkaisemissa hyvän ikääntymisen laatusuosituksissa on nostettu esiin, että sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi keskittyä aiempaa enemmän kehittämään ennaltaehkäiseviä palveluita ja opetella hyödyntämään teknologiaa palveluiden tuottamisen tukena aiempaa tehokkaammin.
Vuonna 2020 Liedon väestöstä 19,7 % oli yli 65-vuotiaita. Tarve ennaltaehkäiseville ja varhaisessa vaiheessa käyttöön otettaville terveyttä ja toimintakykyä tukeville palveluille on tunnistettu. 2020 tammikuussa Liedossa käyttöön otettiin etäseurantaa hyödyntävä Kauko-palvelu Predicell Oy:ltä.
Kehittämisprojektissa toteutettiin etäseurantaa hyödyntävän Kauko-palvelun käytön kokeilu Liedon kotikuntoutuksessa osana kotona asuvien ikääntyneiden kuntouttavia arviointijaksoja helmi- kesäkuussa 2021 aikana. Kokeilun ja siihen liittyvän tutkimuksellisen osuuden tehtävänä oli tuottaa tietoa Kauko-palvelun soveltuvuudesta työvälineeksi Liedon kotikuntoutukseen ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi. Kehittämisprojektin avulla onnistuttiin osallistamaan asiakkaita ja työntekijöitä uuden palvelun kehittämiseen. Kehittämisprojektin kokeiluun ja tutkimukselliseen osaan osallistui viisi kotona asuvaa ikääntynyttä asiakasta. Menetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Avoimen haastattelun avulla kartoitettiin ikääntyneiden asiakkaiden kokemuksista palvelun käytöstä. Havainnointia taas hyödynnettiin kuntouttavien arviointijaksojen ajan aktiivisuuden ja unen etäseurannassa. Kokeilun aikana kerättyä tietoa hyödynnettiin palvelun käytettävyyden arviointiin projektiorganisaation työpajoissa.
Kehittämisprojektin avulla pystyttiin toteamaan, että etäseurantaa voidaan hyödyntää ikääntyneen asiakkaan kuntoutumisen edistämisessä. Paras hyöty siitä kuitenkin saadaan varhaisessa vaiheessa terveyden ja toimintakyvyn riskitekijöiden tunnistamisessa, jolloin myös vaikuttamisen mahdollisuudet näihin tekijöihin ovat parhaat mahdolliset.
Vuonna 2020 Liedon väestöstä 19,7 % oli yli 65-vuotiaita. Tarve ennaltaehkäiseville ja varhaisessa vaiheessa käyttöön otettaville terveyttä ja toimintakykyä tukeville palveluille on tunnistettu. 2020 tammikuussa Liedossa käyttöön otettiin etäseurantaa hyödyntävä Kauko-palvelu Predicell Oy:ltä.
Kehittämisprojektissa toteutettiin etäseurantaa hyödyntävän Kauko-palvelun käytön kokeilu Liedon kotikuntoutuksessa osana kotona asuvien ikääntyneiden kuntouttavia arviointijaksoja helmi- kesäkuussa 2021 aikana. Kokeilun ja siihen liittyvän tutkimuksellisen osuuden tehtävänä oli tuottaa tietoa Kauko-palvelun soveltuvuudesta työvälineeksi Liedon kotikuntoutukseen ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi. Kehittämisprojektin avulla onnistuttiin osallistamaan asiakkaita ja työntekijöitä uuden palvelun kehittämiseen. Kehittämisprojektin kokeiluun ja tutkimukselliseen osaan osallistui viisi kotona asuvaa ikääntynyttä asiakasta. Menetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Avoimen haastattelun avulla kartoitettiin ikääntyneiden asiakkaiden kokemuksista palvelun käytöstä. Havainnointia taas hyödynnettiin kuntouttavien arviointijaksojen ajan aktiivisuuden ja unen etäseurannassa. Kokeilun aikana kerättyä tietoa hyödynnettiin palvelun käytettävyyden arviointiin projektiorganisaation työpajoissa.
Kehittämisprojektin avulla pystyttiin toteamaan, että etäseurantaa voidaan hyödyntää ikääntyneen asiakkaan kuntoutumisen edistämisessä. Paras hyöty siitä kuitenkin saadaan varhaisessa vaiheessa terveyden ja toimintakyvyn riskitekijöiden tunnistamisessa, jolloin myös vaikuttamisen mahdollisuudet näihin tekijöihin ovat parhaat mahdolliset.