Nuorten asenteet sidottua pitkäaikaissäästämistä kohtaan
Eteläkoski, Tiia (2012)
Eteläkoski, Tiia
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017643
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää vuonna 2010 voimaantulleen pitkäaikaissäästämisen ominaispiirteitä ja merkitystä vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle. Pitkäaikaissäästäminen on vapaaehtoisen eläkevakuutuksen rinnalla toinen vapaaehtoisen eläkesäästämisen muoto. Näiden säästömuotojen tarkoituksena on täydentää lakisääteistä eläketurvaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin ensin Suomen eläkejärjestelmään sekä tarkasteltiin lakisääteistä eläketurvaa ja sen riittävyyttä tulevaisuudessa. Toiseksi käsiteltiin vapaaehtoista eläkesäästämistä kokonaisuudessaan ja lopuksi syvennyttiin pitkäaikaissäästämiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena survey–kyselynä ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAN Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelman opiskelijoille. Näin ollen opinnäytetyön tutkimustulokset eivät ole yksioikoisesti yleistettävissä nuoriin.
Näkökulmana tutkimukselle oli nuorten aikuisten, iältään 18 -30-vuotiaiden, asenteet pitkäaikaissäästämistä kohtaan. Myös mielikuvaa vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä ja lakisääteisestä eläketurvasta kartoitettiin selkeämmän kokonaiskuvan saamiseksi. Tavoitteena oli luoda kattava kuvaus pitkäaikaissäästämisestä ja saada selvyyttä sen tunnettuudesta, houkuttelevuudesta ja käyttöasteesta nuorten keskuudessa. Tavoitteena oli lisäksi antaa kuva nuorten käsityksestä eläkkeensä riittävyydestä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen perusteella nuorilla on yhtenäinen käsitys lakisääteisen eläketurvan riittämättömyydestä taustatekijöistä riippumatta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet aikoivatkin säästää eläkettä varten. Suosituimmaksi eläkesäästömuodoksi kohosi rahasto- ja osakesijoitus, joka ei ole verotuettua eläkesäästämistä. PS -tilien suosio vapaaehtoiseen eläkevakuutukseenkin verrattuna oli heikompaa. Ongelmina PS -tilissä nähtiin sen muutosalttius ja toisaalta huono tuotto-odotus, vaikka yleinen mielipide PS -tilistä olikin vastaajien joukossa suhteellisen myönteinen. Eläketurvan tunnettuus oli kohtalaista ja tutustuminen vuosittaiseen eläkeotteeseen yleistä. Vastaajien käsitys riittävän lakisääteisen eläkkeen määrästä oli huomattavasti suurempi kuin todellisen eläketurvan määrä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin ensin Suomen eläkejärjestelmään sekä tarkasteltiin lakisääteistä eläketurvaa ja sen riittävyyttä tulevaisuudessa. Toiseksi käsiteltiin vapaaehtoista eläkesäästämistä kokonaisuudessaan ja lopuksi syvennyttiin pitkäaikaissäästämiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena survey–kyselynä ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAN Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelman opiskelijoille. Näin ollen opinnäytetyön tutkimustulokset eivät ole yksioikoisesti yleistettävissä nuoriin.
Näkökulmana tutkimukselle oli nuorten aikuisten, iältään 18 -30-vuotiaiden, asenteet pitkäaikaissäästämistä kohtaan. Myös mielikuvaa vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä ja lakisääteisestä eläketurvasta kartoitettiin selkeämmän kokonaiskuvan saamiseksi. Tavoitteena oli luoda kattava kuvaus pitkäaikaissäästämisestä ja saada selvyyttä sen tunnettuudesta, houkuttelevuudesta ja käyttöasteesta nuorten keskuudessa. Tavoitteena oli lisäksi antaa kuva nuorten käsityksestä eläkkeensä riittävyydestä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen perusteella nuorilla on yhtenäinen käsitys lakisääteisen eläketurvan riittämättömyydestä taustatekijöistä riippumatta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet aikoivatkin säästää eläkettä varten. Suosituimmaksi eläkesäästömuodoksi kohosi rahasto- ja osakesijoitus, joka ei ole verotuettua eläkesäästämistä. PS -tilien suosio vapaaehtoiseen eläkevakuutukseenkin verrattuna oli heikompaa. Ongelmina PS -tilissä nähtiin sen muutosalttius ja toisaalta huono tuotto-odotus, vaikka yleinen mielipide PS -tilistä olikin vastaajien joukossa suhteellisen myönteinen. Eläketurvan tunnettuus oli kohtalaista ja tutustuminen vuosittaiseen eläkeotteeseen yleistä. Vastaajien käsitys riittävän lakisääteisen eläkkeen määrästä oli huomattavasti suurempi kuin todellisen eläketurvan määrä.