Magneettikuvantaminen sädehoidon annossuunnittelussa : ohjeet röntgenhoitajille

Abstract

Sädehoidon annossuunnittelukuvantamisessa ollaan siirtymässä yhä enemmän tietokonetomografiakuvantamisesta magneettikuvantamiseen. Magneettikuvaus tarjoaa muun muassa huomattavasti paremman pehmytkudoskontrastin kuin tietokonetomografiakuvaus. Magneettikuvantamisessa ei myöskään käytetä kuvanmuodostukseen ionisoivaa säteilyä, joten tämä on potilaan kannalta parempi vaihtoehto. Tulevaisuudessa tarkoituksena on pystyä tekemään sädehoidon annossuunnitelma sekä sädehoidon simulaatiokuvaus suurimmassa osassa kuvauksia pelkästään yhden magneettikuvauksen perusteella. Tämä yksinkertaistaa työnkulkua säästäen aikaa, resursseja ja potilaan saamaa säteilyaltistusta.

Toiminnallisen opinnäytetyön tuote sisältää yleiset ohjeet magneettikuvantamisesta sädehoidon annossuunnittelussa. Opinnäytetyön tarkoitus oli laatia sädehoidon annossuunnittelumagneettikuvantamisessa käytettävään perehdytyskansioon osio yleisesti magneettikuvantamisesta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Tuote perustuu opinnäytetyön sisältöön, ja siinä kerrotaan lyhyesti magneettikuvantamisesta, magneettikentistä, leikesuunnista, kuvausalasta, sekvensseistä, kuvasarjoista, annossuunnittelusta, keloista sekä fiksaatiovälineistä. Opinnäytetyön raportissa perehdytään näihin aihealueisiin laajemmin. Tämän lisäksi opinnäytetyön tekijät pohtivat tuotteen toteutukseen liittyvää toimintaa sekä itse opinnäytetyön luotettavuutta, etiikkaa ja omaa oppimiskokemustaan. Opinnäytetyössä käytettiin teoriapohjana sädehoidossa työskentelevien röntgenhoitajien asiantuntijahaastatteluita sekä mahdollisimman laadukkaita tutkimuksia eri tietokannoista.

Jatkossa ohjeisiin voitaisiin lisätä enemmän tietoa esimerkiksi muista sekvensseistä, keloista sekä fiksaatiovälineistä. Lisäksi uusia kuvaus- ja hoitokohteita pyritään kehittämään jatkuvasti, joten perehdytysmateriaalin päivittäminen tulee olemaan tarpeellista.

The application of magnetic resonance imaging opposed to computed tomography has increased in radiotherapy image-based dose planning. Magnetic resonance imaging offers a superior tissue contrast in comparison with computed tomography imaging. As magnetic resonance imaging does not require the use of ionizing radiation, it is a safer option for the patient. The current development suggests MRI-only workflow will be primary practice in the radiotherapy treatment-planning process in the future. This simplifies the workload as it saves time in the treatment-planning process meanwhile also reducing the patient radiation exposure.

This thesis contains general orientation materials for the radiographers regarding the use of the MRI scanner in radiotherapy image-based dose planning. The thesis was made in collaboration with the Pirkanmaa Hospital District.

The product of this thesis is based on the content of the thesis. It contains brief descriptions of magnetic resonance imaging, magnetic fields, planes, field of view, sequences, magnetic resonance imaging protocols, dose planning, coils and immobilization devices. All these subjects will be further discussed in the thesis. In addition, the writers of this thesis reflect on the execution of the product and the thesis itself, as well as the credibility, ethics and self-learning during the process. The theory of the thesis is based on the interviews gathered from the radiographers working in radiotherapy and as high-quality research as possible from several different databases.

The next step could be to add more information about sequences, coils and immobilization devices to the existing orientation materials. Furthermore new imaging and treatment targets are being developed continuously, hence updating the orientation materials will be essential.