Sukupuolivähemmistöjen kokemuksia kunto- ja terveysliikunnan ohjauksissa
Muhonen, Vili (2021)
Muhonen, Vili
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622084
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka sukupuolivähemmistöt kokevat tällä hetkellä kunto- ja terveysliikuntaan liittyvät ohjaukset. Opinnäytetyössä kartoitettiin sukupuolivähemmistöjen ennakko-odotuksia, toiveita sekä kokemuksia kunto- ja terveysliikunnan ohjauksista. Kartoituksen avulla opinnäytetyön toimeksiantaja Terapiaperhonen pystyy huomioimaan palveluita kehittäessään erityisesti sukupuolivähemmistöjen toiveet. Opinnäytetyö lisää tietoa sukupuolivähemmistöjen asemasta ja kohtelusta yhteiskunnassa eritoten kunto- ja terveysliikuntapalveluiden näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin verkkokyselytutkimuksena. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kautta ryhmiin, joissa tavoitettiin sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kysely luotiin monimenetelmällistä tutkimusotetta hyödyntäen painottaen määrällistä otetta. Laadullista otetta hyödynnettiin hankkien syvällisempää tietoa kohderyhmästä. Kysely luotiin Webropol-alustalle, jonka myötä vastaajia saatiin lumipallo-otantana vastaajien jakaessa linkkiä vapaasti eteenpäin. Kyselyn vastaukset analysoitiin tilastollisia menetelmiä sekä teemoittelua hyödyntäen. Tulokset on esitetty kaavioilla ja tilastoilla, sekä vastaajien suoria lainauksia käyttäen.
Kyselyyn vastasi 71 henkilöä, joista opinnäytteeseen hyödynnettiin 70. Vastaajista enemmistö oli muunsukupuolisia (49 %). Tuloksista ilmeni vastaajien ennakko-odotuksien olevan ohjauksia kohtaan enimmäkseen negatiivisia johtuen pelosta tulla väärinsukupuolitetuksi tai syrjityksi. Toiveena oli ohjaajien ammattitaidon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta, jotta ohjaaja osaisi käyttää sensitiivisempää kieltä eikä olettaisi ohjattavan sukupuolta tai sukupuolen perusteella asioita. Kyselyyn vastanneista 37 (N=70) oli käyttänyt aiemmin ohjattua liikuntapalvelua, joista 57 % oli negatiivisia, 29 % positiivisia ja 24 % ristiriitaisia kokemuksia. Negatiiviset kokemukset johtuivat enimmäkseen väärinsukupuolitetuksi tulemisesta tai ohjaajan sukupuolittuneista oletuksista liittyen ohjaustilanteeseen. Ristiriitaisissa kokemuksissa ohjaus oli hyvä, mutta vastaaja häiritsi ohjaajan mahdollinen huono asenne sukupuolivähemmistöjä kohtaan sekä sukupuolittuneet liikuntatilat. Positiivisilla kokemuksilla ohjaaja ei olettanut ohjattavan sukupuolta ja käytti sensitiivistä kieltä. Ohjaukset tuntuivat turvallisilta ja liikuntatiloissa tarjottiin mahdollisuutta turvalliseen tilaan.
Sukupuolivähemmistöjen asemaa kunto- ja terveysliikuntapalveluissa edistäisi liikunta-alan ammattilaisten koulutukseen lisätyt yhdenvertaisuusteemat, joissa käsiteltäisiin sukupuolen monimuotoisuutta. Yhdenvertaisuuden huomioinnin myötä lisättäisiin sukupuolineutraaleja tiloja ja ohjaukset tapahtuisivat ilman sukupuolen vaikutusta. Palveluntarjoajien tulisi huomioida sukupuolivähemmistöön kuuluvat muuttamalla sukupuolittuneita käytäntöjään. Tämä näkyisi ohjaajien asenteiden ja sukupuolistereotypioiden tunnistamisella, jonka myötä pystytään tarjoamaan sukupuolisensitiivistä sekä ennakkoluulotonta ohjausta kaikille sukupuolesta riippumatta.
Opinnäytetyö toteutettiin verkkokyselytutkimuksena. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kautta ryhmiin, joissa tavoitettiin sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kysely luotiin monimenetelmällistä tutkimusotetta hyödyntäen painottaen määrällistä otetta. Laadullista otetta hyödynnettiin hankkien syvällisempää tietoa kohderyhmästä. Kysely luotiin Webropol-alustalle, jonka myötä vastaajia saatiin lumipallo-otantana vastaajien jakaessa linkkiä vapaasti eteenpäin. Kyselyn vastaukset analysoitiin tilastollisia menetelmiä sekä teemoittelua hyödyntäen. Tulokset on esitetty kaavioilla ja tilastoilla, sekä vastaajien suoria lainauksia käyttäen.
Kyselyyn vastasi 71 henkilöä, joista opinnäytteeseen hyödynnettiin 70. Vastaajista enemmistö oli muunsukupuolisia (49 %). Tuloksista ilmeni vastaajien ennakko-odotuksien olevan ohjauksia kohtaan enimmäkseen negatiivisia johtuen pelosta tulla väärinsukupuolitetuksi tai syrjityksi. Toiveena oli ohjaajien ammattitaidon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta, jotta ohjaaja osaisi käyttää sensitiivisempää kieltä eikä olettaisi ohjattavan sukupuolta tai sukupuolen perusteella asioita. Kyselyyn vastanneista 37 (N=70) oli käyttänyt aiemmin ohjattua liikuntapalvelua, joista 57 % oli negatiivisia, 29 % positiivisia ja 24 % ristiriitaisia kokemuksia. Negatiiviset kokemukset johtuivat enimmäkseen väärinsukupuolitetuksi tulemisesta tai ohjaajan sukupuolittuneista oletuksista liittyen ohjaustilanteeseen. Ristiriitaisissa kokemuksissa ohjaus oli hyvä, mutta vastaaja häiritsi ohjaajan mahdollinen huono asenne sukupuolivähemmistöjä kohtaan sekä sukupuolittuneet liikuntatilat. Positiivisilla kokemuksilla ohjaaja ei olettanut ohjattavan sukupuolta ja käytti sensitiivistä kieltä. Ohjaukset tuntuivat turvallisilta ja liikuntatiloissa tarjottiin mahdollisuutta turvalliseen tilaan.
Sukupuolivähemmistöjen asemaa kunto- ja terveysliikuntapalveluissa edistäisi liikunta-alan ammattilaisten koulutukseen lisätyt yhdenvertaisuusteemat, joissa käsiteltäisiin sukupuolen monimuotoisuutta. Yhdenvertaisuuden huomioinnin myötä lisättäisiin sukupuolineutraaleja tiloja ja ohjaukset tapahtuisivat ilman sukupuolen vaikutusta. Palveluntarjoajien tulisi huomioida sukupuolivähemmistöön kuuluvat muuttamalla sukupuolittuneita käytäntöjään. Tämä näkyisi ohjaajien asenteiden ja sukupuolistereotypioiden tunnistamisella, jonka myötä pystytään tarjoamaan sukupuolisensitiivistä sekä ennakkoluulotonta ohjausta kaikille sukupuolesta riippumatta.