Epäsovinnainen nainen elokuvissa ja televisiossa 2000-luvulla käsikirjoittamisen näkökulmasta
Sundelin, Saara; Mansikka-aho, Sanni (2021)
Sundelin, Saara
Mansikka-aho, Sanni
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922342
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin naisten representaatiota elokuvissa ja televisiossa sekä epäsovinnaisia naishahmoja ja heidän käsikirjoittamistaan. Tarkoituksena oli tuoda esille, miten yksipuolisia naishahmoja edelleen kirjoitetaan ja an-taa näkökulmia siihen, miten kiinnostavia naishahmoja voidaan jatkossa kirjoittaa. Opinnäytetyö tarkasteli epäsovinnaisten naishahmon esiintymistä elo-kuvissa yleisesti ja televisiossa sekä epäsovinnaisten naishahmojen käsikirjoittamista. Tutkimusmenetelminä olivat havainnointi sekä haastattelu.
Opinnäytetyössä tultiin siihen tulokseen, että tällä hetkellä elokuvissa ja televisiossa ei vielä ole riittävästi hyviä roolimalleja nuorille naisille. Tutkimusta tehdessä huomattiin, että valtavirtaelokuvien sukupuoliroolit ovat edelleen stereotyyppisiä ja elokuvien maailmankuva on vahvasti seksistinen. Mieshahmot saavat elokuvissa enemmän puheaikaa, he näkyvät valkokankaalla pidempään, ja heidän yhteiskunnallinen painoarvonsa on merkittävämpi. Tärkeiksi seikoiksi epäsovinnaista naishahmoa käsikirjoittaessa nousivat hahmon sisäinen tarve, uskomus, sympaattiset vastoinkäymiset, muutos hahmossa sekä samaistuttavuus.
Opinnäytetyössä käytettiin esimerkkinä Ronja!-lopputyöelokuvaa. Opinnäytetyössä tultiin siihen tulokseen, että Ronja-hahmolle onnistuttiin kirjoittamaan riittävästi ristiriitaisia ominaisuuksia, hahmossa tapahtui muutosta sekä hänessä oli epäsovinnaisuutta. Sen sijaan puutteeksi jäivät hahmon sympaattisuus, sisäinen tarve sekä uskomus.
Opinnäytetyössä tehtiin päätelmiä, joiden mukaan epäsovinnaisilla naishahmoilla elokuvissa ja televisioissa on valta muokata ajatuksia ja asenteita. Käsikirjoittamista käsittelevässä osassa huomattiin, että epäsovinnaiset naishahmot mahdollistavat ristiriitaisten ja kiinnostavien naishahmojen käsikirjoittamisen. Ongelmakohdan korjaamiseksi alalla ehdotetaan, että naishahmoja kirjoitettaisiin moniulotteisemmiksi sekä vältettäisiin stereotypioita ja naisfantasioita.
Opinnäytetyössä tultiin siihen tulokseen, että tällä hetkellä elokuvissa ja televisiossa ei vielä ole riittävästi hyviä roolimalleja nuorille naisille. Tutkimusta tehdessä huomattiin, että valtavirtaelokuvien sukupuoliroolit ovat edelleen stereotyyppisiä ja elokuvien maailmankuva on vahvasti seksistinen. Mieshahmot saavat elokuvissa enemmän puheaikaa, he näkyvät valkokankaalla pidempään, ja heidän yhteiskunnallinen painoarvonsa on merkittävämpi. Tärkeiksi seikoiksi epäsovinnaista naishahmoa käsikirjoittaessa nousivat hahmon sisäinen tarve, uskomus, sympaattiset vastoinkäymiset, muutos hahmossa sekä samaistuttavuus.
Opinnäytetyössä käytettiin esimerkkinä Ronja!-lopputyöelokuvaa. Opinnäytetyössä tultiin siihen tulokseen, että Ronja-hahmolle onnistuttiin kirjoittamaan riittävästi ristiriitaisia ominaisuuksia, hahmossa tapahtui muutosta sekä hänessä oli epäsovinnaisuutta. Sen sijaan puutteeksi jäivät hahmon sympaattisuus, sisäinen tarve sekä uskomus.
Opinnäytetyössä tehtiin päätelmiä, joiden mukaan epäsovinnaisilla naishahmoilla elokuvissa ja televisioissa on valta muokata ajatuksia ja asenteita. Käsikirjoittamista käsittelevässä osassa huomattiin, että epäsovinnaiset naishahmot mahdollistavat ristiriitaisten ja kiinnostavien naishahmojen käsikirjoittamisen. Ongelmakohdan korjaamiseksi alalla ehdotetaan, että naishahmoja kirjoitettaisiin moniulotteisemmiksi sekä vältettäisiin stereotypioita ja naisfantasioita.