4H kumppanina harrastamisen Suomen mallissa
Hietala, Heli (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922375
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin 4H:n kumppanuutta harrastamisen Suomen mallissa. Harrastamisen Suomen malli on yksi Valtion nuorisopoliittisen ohjelman toimenpiteistä, jolla tuetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Suomen mallin pilotointiin keväällä 2021 osallistuneet 4H-yhdistykset. Tutkimusongelmat olivat miten 4H kiinnittyi harrastamisen Suomen malliin, mitä 4H:n kumppanuus oli harrastamisen Suomen mallin pilotoinnissa ja mitä kumppanuus harrastamisen mallissa merkitsee 4H-yhdistykselle.
Ratkaisuja näihin ongelmiin haettiin haastattelemalla harrastamisen Suomen mallin pilotointiin osallistuneita 4H-toimihenkilöitä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja ne toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Opinnäytetyön päätulokset olivat, että 4H-toimijat olivat luonteva ja haluttu kumppani harrastamisen Suomen mallissa. 4H-toimijoiden oma aktiivisuus, vahva kokemus kerhotoiminnasta sekä valmius reagoida nopeasti ovat edistäneet kumppaniksi pääsyä. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet yhdeksän 4H-yhdistystä osallistuivat harrastamisen Suomen mallin pilotointiin omalla ainutlaatuisella tavallaan, mutta heidän tarjoamat kerhoteemat olivat yleisesti 4H:n tutuista teemoista metsä ja luonto, kädentaidot ja ruoka. 4H-toimijat kokivat harrastamisen Suomen mallin 4H:lle kasvun mahdollisuutena, koska kouluissa tapahtuvan kerhotoiminnan avulla 4H tavoittaa yhä enemmän lapsia ja nuoria. Toisaalta mallin vaikutusta 4H:n avustuksiin sekä omaan toimintaan ja jäsenmääriin pidettiin myös uhkana. 4H-toimijat olivat kiinnostuneita kehittämään mallia toimivammaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja toivoivat saavansa jatkaa kumppanina tulevaisuudessa. Keskeisenä johtopäätöksenä voi pitää, että yhä useampi 4H-yhdistys pitäisi saada mukaan paikkakuntansa harrastamisen malliin.
Tutkimuksella saatiin kattava kuvaus 4H:n kumppanuudesta harrastamisen Suomen mallissa sekä kumppanuuden merkityksestä 4H:lle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kolmannen sektorin ja kunnan välisen yhteistyön kehittämisessä sekä 4H:n palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.
Ratkaisuja näihin ongelmiin haettiin haastattelemalla harrastamisen Suomen mallin pilotointiin osallistuneita 4H-toimihenkilöitä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja ne toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Opinnäytetyön päätulokset olivat, että 4H-toimijat olivat luonteva ja haluttu kumppani harrastamisen Suomen mallissa. 4H-toimijoiden oma aktiivisuus, vahva kokemus kerhotoiminnasta sekä valmius reagoida nopeasti ovat edistäneet kumppaniksi pääsyä. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet yhdeksän 4H-yhdistystä osallistuivat harrastamisen Suomen mallin pilotointiin omalla ainutlaatuisella tavallaan, mutta heidän tarjoamat kerhoteemat olivat yleisesti 4H:n tutuista teemoista metsä ja luonto, kädentaidot ja ruoka. 4H-toimijat kokivat harrastamisen Suomen mallin 4H:lle kasvun mahdollisuutena, koska kouluissa tapahtuvan kerhotoiminnan avulla 4H tavoittaa yhä enemmän lapsia ja nuoria. Toisaalta mallin vaikutusta 4H:n avustuksiin sekä omaan toimintaan ja jäsenmääriin pidettiin myös uhkana. 4H-toimijat olivat kiinnostuneita kehittämään mallia toimivammaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja toivoivat saavansa jatkaa kumppanina tulevaisuudessa. Keskeisenä johtopäätöksenä voi pitää, että yhä useampi 4H-yhdistys pitäisi saada mukaan paikkakuntansa harrastamisen malliin.
Tutkimuksella saatiin kattava kuvaus 4H:n kumppanuudesta harrastamisen Suomen mallissa sekä kumppanuuden merkityksestä 4H:lle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kolmannen sektorin ja kunnan välisen yhteistyön kehittämisessä sekä 4H:n palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.