Somatisoivan potilaan tunnistaminen ja hoito päivystysvastaanotolla

Abstract

Monenlaista fyysistä oireilua saattaa ilmetä ilman ruumiillista sairautta. Tätä kutsutaan somatisoinniksi silloin, kun oireilulle ei löydy ruumiillista, selittävää tekijää, vaan oireilun taustalla vaikuttavatkin psyykkiset tekijät. Somatisointi voi aiheuttaa ihmiselle merkittävää, jopa invalidisoivaa haittaa, kuten toimintakyvyn laskua. Nämä potilaat kuormittavat kohtuuttomasti terveydenhuollon palveluita turhin tutkimuksin ja hoidon.

Tässä opinnäytetyössä kootaan yhteen hoitotyössä hyödynnettävää tietoa somatisoivan potilaan tunnistamisesta sekä hoidosta päivystysvastaanotolla. Tehtävänä oli vastata kysymykseen, miten päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja voi tunnistaa ja hoitaa somatisoivaa potilasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä akuuttihoitotyössä työskentelevien sairaanhoitajien tietämystä somatisoivien potilaiden tunnistamiseksi sekä tuottaa hyödynnettävää tietoa kyseisen potilasryhmän hoitamiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin Pubmed-, Cinahl- ja Nursing & Allied Database -tietokannoista. Opinnäytetyöhön valikoitui yhdeksän kansainvälistä tutkimusta vuosilta 2010–2021. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan somatisoivan potilaan tunnistamista helpottavia tekijöitä on runsaasti. On voitu todentaa yleisesti ilmeneviä piirteitä liittyen sosiaaliseen ympäristöön, potilaaseen sekä hoitosuhteeseen.

Somatisoivan potilaan tarkoituksenmukaisen hoidon toteutumiseksi päivystysvastaanotolla tarvitaan jatkotutkimusta ja kyseiseen potilasryhmään tulisi kiinnittää huomiota jo sairaanhoitajien koulutusvaiheessa. Kokemusperäinen tieto hoidon haasteista ja toteutumisesta niin hoitohenkilöstön kuin somatisoivan potilaankin näkökulmasta on tarpeen. Tällaista tutkimustietoa tarvitaan, jotta hoitotyön menetelmiä voidaan kehittää somatisoivan potilaan tehokkaan hoidon toteutumiseksi.

A wide range of physical symptoms may occur without the actual somatic disease. This is called somatisation when there is no physical explanatory factor, but there are mental factors behind the symptoms. Somatisation can cause significant, even disabling harm for people, such as noteable decrease in operational capacity. In addition to this, these patients put a major load on health care services by unnecessary medical examinations and treatments.

The purpose of this thesis was to gather information on how a nurse can identify and treat a somatising patient in the emergency department. Further, the aim of the thesis was to increase knowledge of nurses working in emergency departments in order to identify somatising patients and to produce usable information for the treatment of this group of patients.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. The material was retrieved from three databases, PubMed, Cinahl and Nursing & Allied Health Database. Nine studies from years 2010–2021 were selected for the review.

The results suggest that there are factors that facilitate the identification of a somatising patient. It has thus been possible to verify the general characteristics of the social environment, the patient and the treatment relationship.

Further research is needed to implement appropriate care for a somatising patient in emergency departments. Already in the training phase of nurses, attention should be paid to this group of patients. When it comes to treatment of somatising patients, experiential knowledge about the challenges and implementation is needed. Research information should be from the perspective of both, nursing staff and somatising patients. Such research information is needed in order to develop nursing methods for effective treatment of somatising patients.