Alle kouluikäisten erityislapsiperheiden hyvinvointi ja arki korona-aikana Seinäjoella
Ahlholm, Julia; Ruohomäki, Miisa (2021)
Ahlholm, Julia
Ruohomäki, Miisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922430
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka erityislapsiperheiden vanhemmat ovat
kokeneet koronaviruksen tuomat muutokset heidän perheittensä arjessa sekä millaisen
merkityksen vanhemmat antavat koronavirukselle heidän oman sekä perheen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen avulla pyrittiin keräämään tietoa siitä, miten erityislapsiperheiden vanhemmat ovat itse kokeneet poikkeustilanteen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Meidän erityinen perhe -hankkeen kanssa. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla.
Haastattelimme neljää erityislapsiperheen vanhempaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten alle kouluikäiset erityislapsiperheet ovat kokeneet koronaviruksen luoman poikkeustilan omassa arjessaan? 2. Millaisen merkityksen erityislapsiperheet antavat korona-ajan poikkeustilalle suhteessa omaan hyvinvointiinsa? 3. Kuinka perheet ovat selvinneet koronan poikkeustilan aikana? Miten, millä tavoin ja keinoin?
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään erityislapsiperheen määritelmää, avataan, mitä tarkoittaa Covid-19 ja kuinka se on vaikuttanut palveluihin sekä yhteiskuntaan, määritellään hyvinvointi ja tarkastellaan sitä sekä lapsen että lapsiperheen näkökulmasta ja avataan arkea sekä siihen liittyviä rutiineja ja rytmejä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimustulosten mukaan korona-aika oli tuonut muutoksia jokaisen haastateltavan
erityislapsiperheen arkeen ja hyvinvointiin. Se, missä määrin muutoksia oli tapahtunut,
riippui perheestä. Korona-aika oli aiheuttanut etenkin henkistä kuormittavuutta eri tavoin eri vanhemmille. Moni vanhempi toi ilmi, että olisi kaivannut korona-aikana konkreettista
lastenhoitoapua arkeen. Tuloksissa ilmeni kuitenkin se, että korona-aika oli tuonut perheisiin myös positiivisia asioita kuten, lisääntynyttä aikaa perheen kanssa, pakkorauhoittumista arjen kiireistä sekä perheen merkityksen kasvua.
kokeneet koronaviruksen tuomat muutokset heidän perheittensä arjessa sekä millaisen
merkityksen vanhemmat antavat koronavirukselle heidän oman sekä perheen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen avulla pyrittiin keräämään tietoa siitä, miten erityislapsiperheiden vanhemmat ovat itse kokeneet poikkeustilanteen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Meidän erityinen perhe -hankkeen kanssa. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla.
Haastattelimme neljää erityislapsiperheen vanhempaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten alle kouluikäiset erityislapsiperheet ovat kokeneet koronaviruksen luoman poikkeustilan omassa arjessaan? 2. Millaisen merkityksen erityislapsiperheet antavat korona-ajan poikkeustilalle suhteessa omaan hyvinvointiinsa? 3. Kuinka perheet ovat selvinneet koronan poikkeustilan aikana? Miten, millä tavoin ja keinoin?
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään erityislapsiperheen määritelmää, avataan, mitä tarkoittaa Covid-19 ja kuinka se on vaikuttanut palveluihin sekä yhteiskuntaan, määritellään hyvinvointi ja tarkastellaan sitä sekä lapsen että lapsiperheen näkökulmasta ja avataan arkea sekä siihen liittyviä rutiineja ja rytmejä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimustulosten mukaan korona-aika oli tuonut muutoksia jokaisen haastateltavan
erityislapsiperheen arkeen ja hyvinvointiin. Se, missä määrin muutoksia oli tapahtunut,
riippui perheestä. Korona-aika oli aiheuttanut etenkin henkistä kuormittavuutta eri tavoin eri vanhemmille. Moni vanhempi toi ilmi, että olisi kaivannut korona-aikana konkreettista
lastenhoitoapua arkeen. Tuloksissa ilmeni kuitenkin se, että korona-aika oli tuonut perheisiin myös positiivisia asioita kuten, lisääntynyttä aikaa perheen kanssa, pakkorauhoittumista arjen kiireistä sekä perheen merkityksen kasvua.