Covid-19-pandemian vaikutukset varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointiin
Ylinen, Tiia (2021)
Ylinen, Tiia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922483
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Covid-19-pandemian vaikutuksia kolmen Seinäjoen alueella toimivan varhaiskasvatusyksikön työntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa, miten korona-aika on vaikuttanut työhyvinvointiin sekä työnkuvaan ja millaisia keinoja voidaan käyttää työhyvinvoinnin tukemiseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvointia sekä koronapandemiaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa työhyvinvointia sekä koronapandemian vaikutuksia on tarkasteltu varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto on kerätty Webropol-kyselylomakkeen avulla syys-lokakuussa 2021. Kyselylomake sisälsi niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Tutkimus on suurimmalta osin kvantitatiivinen, ja suljettuja kysymyksiä oli avoimia kysymyksiä enemmän. Varhaiskasvattajat saivat vastata kyselyyn anonyymisti omalla ajallaan. Kyselyyn vastasi 27 varhaiskasvatuksen työntekijää.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin, että yhteisöllisyys, työilmapiiri ja riittävä palautuminen ovat tärkeitä keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Työhyvinvoinnin koettiin heijastuvan myös vapaa-aikaan, ja siksi siitä on tärkeää pitää huolta. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös korona-ajan tuoneen mukanaan lisää stressiä, ja työkuormitus on osittain kasvanut muuttuvien rajoitusten ja ohjeistusten myötä. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat kokeneet, että korona-aika on tuonut mukanaan haasteita työhyvinvointia tukevien asioiden toteuttamisessa. Yhteistyötä muiden ryhmien kanssa on rajoitettu, läheisiä ei ole voinut nähdä vapaa-ajalla samalla tavalla kuin ennen ja nopeasti muuttuvat rajoitukset ovat vaatineet joustavuutta työntekijöiltä, mikä on aiheuttanut stressiä. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisössä kommunikointi on avointa ja hankalistakin asioista pystytään puhumaan hyvässä hengessä.
Tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto on kerätty Webropol-kyselylomakkeen avulla syys-lokakuussa 2021. Kyselylomake sisälsi niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Tutkimus on suurimmalta osin kvantitatiivinen, ja suljettuja kysymyksiä oli avoimia kysymyksiä enemmän. Varhaiskasvattajat saivat vastata kyselyyn anonyymisti omalla ajallaan. Kyselyyn vastasi 27 varhaiskasvatuksen työntekijää.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin, että yhteisöllisyys, työilmapiiri ja riittävä palautuminen ovat tärkeitä keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Työhyvinvoinnin koettiin heijastuvan myös vapaa-aikaan, ja siksi siitä on tärkeää pitää huolta. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös korona-ajan tuoneen mukanaan lisää stressiä, ja työkuormitus on osittain kasvanut muuttuvien rajoitusten ja ohjeistusten myötä. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat kokeneet, että korona-aika on tuonut mukanaan haasteita työhyvinvointia tukevien asioiden toteuttamisessa. Yhteistyötä muiden ryhmien kanssa on rajoitettu, läheisiä ei ole voinut nähdä vapaa-ajalla samalla tavalla kuin ennen ja nopeasti muuttuvat rajoitukset ovat vaatineet joustavuutta työntekijöiltä, mikä on aiheuttanut stressiä. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisössä kommunikointi on avointa ja hankalistakin asioista pystytään puhumaan hyvässä hengessä.