Sisäinen viestintä etäjohtamistyössä
Hyyrönmäki, Katariina; Salminen, Tanja (2021)
Hyyrönmäki, Katariina
Salminen, Tanja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922442
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää etäjohtamisen viestinnän nykytilaa kohdeorganisaation palveluesimiesten ja heidän alaisuudessaan työskentelevien osastonsihteerien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sisäisen viestinnän nykytilasta. Tutkimusongelmana oli: Millainen on sisäisen viestinnän nykytila kohdeorganisaatiossa henkilöstön näkökulmasta?
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021 sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 1100 osastonsihteerille ja 14 palveluesimiehelle. Aineisto analysoitiin SPSS -ohjelmalla ja vastausprosentiksi muodostui 13,6 % (n=152).
Tieto siitä, milloin esihenkilö on tavoitettavissa, oli vastaajille merkittävä. Puolet vastaajista koki, ettei saa esihenkilöltä riittävästi palautetta. Useat vastaajat toivoivat tapaavansa esihenkilöä useammin kasvotusten. Sähköiset viestintävälineet koettiin varsin helppokäyttöisiksi. Valtaosa vastaajista koki, että nopea vastaaminen sähköposteihin on tärkeää.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että viestinnän yhteisiä pelisääntöjä olisi syytä tarkentaa kohdeorganisaatiossa. Koska vastausprosentti jäi alhaiseksi, 13,6 %, ei tämän kyselyn tuloksia voi yleistää. Jatkotutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, millaisia muutoksia kommunikaatiokäytänteisiin tulisi tehdä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021 sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 1100 osastonsihteerille ja 14 palveluesimiehelle. Aineisto analysoitiin SPSS -ohjelmalla ja vastausprosentiksi muodostui 13,6 % (n=152).
Tieto siitä, milloin esihenkilö on tavoitettavissa, oli vastaajille merkittävä. Puolet vastaajista koki, ettei saa esihenkilöltä riittävästi palautetta. Useat vastaajat toivoivat tapaavansa esihenkilöä useammin kasvotusten. Sähköiset viestintävälineet koettiin varsin helppokäyttöisiksi. Valtaosa vastaajista koki, että nopea vastaaminen sähköposteihin on tärkeää.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että viestinnän yhteisiä pelisääntöjä olisi syytä tarkentaa kohdeorganisaatiossa. Koska vastausprosentti jäi alhaiseksi, 13,6 %, ei tämän kyselyn tuloksia voi yleistää. Jatkotutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, millaisia muutoksia kommunikaatiokäytänteisiin tulisi tehdä.