Diabetesyhdyshenkilöiden kokemuksia digitaalisen koulutusympäristön käyttöönotosta
Lahti, Susanna (2021)
Lahti, Susanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022566
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa diabetesyhdyshenkilöiden odotuksia ja käyttäjäkokemuksia diabeteksen hoitoon kehitetystä verkko-oppimisympäristöstä sekä heidän näkemyksiään sen käyttöönotosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää organisaation verkkokoulutuksen käyttöönotossa ja sen kehittämisessä.
Opinnäytetyössä käytettiin design- tutkimusmenetelmää, jota sovelletaan uusien oppimisympäristöjen suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin Moodleen kehitetyn verkko-oppimisympäristön käyttäjäkokemuksien vaikutuksia koulutusympäristön käyttöönoton kehittämiseen. Kahden intervention vaikuttavuutta arvioitiin aktiviteettityökalujen avulla. Interventioiden välissä muokattiin aineistonkeruussa käytettyä e-kysymyslomaketta. Moodlen verkko-oppimisympäristö pilotoitiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaympäristöön diabetesyhdyshenkilöille N 13. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella avoimilla kysymyksillä. Aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaineistoa täydennettiin havainnoimalla sekä Likert –asteikkoisilla kysymyksillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella verkko-oppiympäristö mukautui monimuotoiseen ja itseohjautuvaan täydennyskoulutuskäyttöön. Se mahdollistaa ammatillista osaamista tukevan oppimisen sekä kehittymisen tunnistamalla oppijan lähtötason. Verkko-oppimisympäristö voi toimia perehdytyksen, koulutusten ja tiedon tarkistamisen työvälineenä. Verkko-oppiympäristöltä odotetaan kattavaa tietoa, työkaluja omaan työskentelyyn, ideoita käytäntöön ja keinoja työn arviointiin. Digitaalinen interaktiivinen ympäristö nähdään nykyaikaisena ja sen aktiviteetit tukivat oppimista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että verkko-oppimisympäristöön toteutetut täydennyskoulutukset soveltuvat hyvin terveydenhuoltoalalle. Koulutukseen sitoutuminen voi olla haastavaa ja siksi niiden käyttöönotosta implementoitiin ajatusmalli, jossa diabetesyhdyshenkilöille jaetaan vastuut omien yksiköidensä kouluttamisesta verkko-oppiympäristöä hyödyntäen. Koulutuksen edelleen kehittämistä ja sen vaikuttavuuden arviointia voidaan jatkossa toteuttaa asiantuntijan muodostamissa työpajoissa.
Opinnäytetyössä käytettiin design- tutkimusmenetelmää, jota sovelletaan uusien oppimisympäristöjen suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin Moodleen kehitetyn verkko-oppimisympäristön käyttäjäkokemuksien vaikutuksia koulutusympäristön käyttöönoton kehittämiseen. Kahden intervention vaikuttavuutta arvioitiin aktiviteettityökalujen avulla. Interventioiden välissä muokattiin aineistonkeruussa käytettyä e-kysymyslomaketta. Moodlen verkko-oppimisympäristö pilotoitiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaympäristöön diabetesyhdyshenkilöille N 13. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella avoimilla kysymyksillä. Aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaineistoa täydennettiin havainnoimalla sekä Likert –asteikkoisilla kysymyksillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella verkko-oppiympäristö mukautui monimuotoiseen ja itseohjautuvaan täydennyskoulutuskäyttöön. Se mahdollistaa ammatillista osaamista tukevan oppimisen sekä kehittymisen tunnistamalla oppijan lähtötason. Verkko-oppimisympäristö voi toimia perehdytyksen, koulutusten ja tiedon tarkistamisen työvälineenä. Verkko-oppiympäristöltä odotetaan kattavaa tietoa, työkaluja omaan työskentelyyn, ideoita käytäntöön ja keinoja työn arviointiin. Digitaalinen interaktiivinen ympäristö nähdään nykyaikaisena ja sen aktiviteetit tukivat oppimista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että verkko-oppimisympäristöön toteutetut täydennyskoulutukset soveltuvat hyvin terveydenhuoltoalalle. Koulutukseen sitoutuminen voi olla haastavaa ja siksi niiden käyttöönotosta implementoitiin ajatusmalli, jossa diabetesyhdyshenkilöille jaetaan vastuut omien yksiköidensä kouluttamisesta verkko-oppiympäristöä hyödyntäen. Koulutuksen edelleen kehittämistä ja sen vaikuttavuuden arviointia voidaan jatkossa toteuttaa asiantuntijan muodostamissa työpajoissa.