Toimivampaa vuorovaikutusta ravintola-alan työyhteisöille

Abstract

Nykypäivänä työmme sisältää jatkuvaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Siirrymme yhä enemmän yksin työskentelystä tiimeihin, emmekä kykene tekemään työtämme hyvin ilman muiden ihmisten tukea ja apua. Ravintola-alalla vuorovaikutuksen onnistuminen on yksi merkittävä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tekijä. Tällä hetkellä ravintola-ala kärsii työvoimapulasta ja koronapandemian vaikutuksesta. Myös näistä syistä toimiva vuorovaikutus on entistäkin tärkeämpää.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ravintola-alan työntekijöiden vuorovaikutustaitojen nykytilaa, mahdollisia haasteita ja tarvetta vuorovaikutuskoulutukselle. Tarkoituksena oli myös löytää työkaluja vuorovaikutuksen parantamiseen. Teoreettinen viitekehys käsittelee vuorovaikutusta viestinnän osana, sanatonta viestintää sekä yksilön ja ryhmän vuorovaikutusta. Lopuksi käsitellään vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ja kuinka vuorovaikutusta voitaisiin kehittää.

Opinnäytetyön tutkimus osa perustuu sosioemotionaalisen oppimisen malliin (SEL) ja sen viiteen osa-alueeseen, joiden avulla parempia vuorovaikutustaitoja voidaan oppia. Tutkimuksena suoritettiin verkkokysely ravintola-alan työntekijöille, johon oli liitettynä myös avoin kysymys liittyen vuorovaikutukseen vastaajan työpaikalla. Lisäksi haastateltiin ravintola-alan työntekijää ja teorian syventämiseksi tehtiin asiantuntijahaastattelu Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian dosentille Markus Talviolle, joka on toinen toimiva vuorovaikutus kirjan kirjoittajista. Kirjaa on käytetty tämän tutkimuksen teoriana ja tukena. Asiantuntijahaastattelun avulla pyrittiin saamaan tietoa, kuinka sosioemotionaalisen oppimisen mallia voisi käyttää parantamaan ravintola-alan vuorovaikutusta.

Tutkimuksessa havaittiin, että ravintola-alan työntekijät kokevat omat vuorovaikutustaitonsa hyviksi kaikissa mallin osa-alueissa. Tutkimuksessa selvisi, että vuorovaikutuksen haasteiksi koettiin tiedonkulkuun, johtamiseen, kiireeseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja tehtävien organisointiin liittyviä asioita. Vuorovaikutuskoulutusta ei koettu tutkimuksen mukaan kovin akuutiksi tarpeeksi. Opinnäytetyö antaa ravintola-alalla oleville tietoa vuorovaikutuksesta, siihen liittyvistä taidoista ja niiden opettelusta sekä kehittämisestä.

Today, work involves constant interaction with others. Work communities are constantly moving more from working alone to teams, and they are unable to do their job well without the support and help of other people. Active interaction is especially important in the restaurant industry.

In this thesis, the current state of the interaction skills of restaurant workers, possible challenges and the need for interaction training were studied. The aim was also to find tools to improve interaction. The theoretical framework deals with interaction as part of communication, nonverbal communication, and individual-group interaction. Finally, the factors influencing the interaction and how the interaction could be developed are discussed.

The research part of the thesis is based on the model of socio-emotional learning (SEL) and its five components that can be used to improve interaction skills. As a quantitative research method, an online survey was conducted for employees in the restaurant industry, which was also accompanied by an open-ended question related to the interaction in the respondent's workplace. In addition, an employee in the restaurant industry was interviewed.

To deepen the theory, an expert interview was conducted with Markus Talvio, an associate professor of educational psychology at the University of Helsinki. Together with Ulla Klemola, she has written a book called Functional Interaction, which is used as theory and support in this thesis.

The study found that employees in the restaurant industry perceived their own interaction skills as competent in all areas. The study found that the perceived challenges of interaction were information flow, management, rush, open interaction, and organization of tasks in the field. According to the study, interaction training was not considered to be very urgent. The thesis provides those in the restaurant industry with information about what skills are involved in interaction and how they are learned and developed.