Lentotarjoilujätteen hyötykäyttöpotentiaali: jäteauditoinnilla kohti kestävää uusiokäyttöä
Bäckström, Anne (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022621
Tiivistelmä
Jätehuollon kehittäminen edellyttää, että tunnetaan jätteen sisältö. Tämän työn päätavoitteena oli selvittää minkä verran ja minkälaista jätettä yli kymmenen tunnin pituisilla kaukoreittilennoilla syntyy. Kokeellisen osuuden jätekartoituksilla haettiin käyttökelpoista toimintatapaa yrityksen X jäteuditointien toteuttamiselle. Jäteauditoinneissa huomioitiin sekä lentotarjoilussa että lentokoneen siivouksessa syntyvä jäte.
Luonnosvaiheessa olevien jäte- ja pakkausdirektiivien (EU 2018/851 ja EU 2018/852) myötä ruokajätteen ja pakkausmateriaalien kierrätysasteet kiristyvät. EU-alueelle saapuvien kaukoreittilentojen jätteen hyödyntämismahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, sillä sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaan kategorian 1 eläinperäinen jäte ja sen pakkaus tulee tartuntatautiriskin takia hävittää polttamalla tai kaatopaikalle hautaamalla.
Kahdella kaukoreittilennolla jätettä kertyi 249 ja 234 kg. Noin 69 % tästä jätteestä hyödynnetään energiana. Avatun ja avaamattoman ruoan ja nesteen osuus lennoilla oli 50 ja 42 %. Lentojen kokonaisjätteestä pakkausmateriaalin; muovin, alumiinin, lasin ja kartongin osuus oli 25 ja 37 %. Kaukoreittilentojen pakkausmateriaaleista kierrätyskelpoisia nykykäytännön mukaan ovat alumiinitölkit, lasi ja PET-muovi, jolloin materiaalin kierrätysprosentiksi saadaan 10 ja 16 %.
Jätekartoituksen ja materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksien lisäksi tämä työ tuo esiin lentoyhtiöiden suurimman haasteen; voimassa oleva sivutuoteasetus ei tue kierrätyksen edistämistä. Kokeellisen osuuden jätelajittelu osoitti käytännön tasolla etenkin kansainvälisessä ruokajätteessä piilevän hyötykäyttöpotentiaalin. Yksi lentoyhtiö voisi yhden päivän aikana kertyneellä kiinteällä ruokajätteellä (13 kaukoreittilentoa) tuottaa biokaasua 23:lle työajossa olevalle autolle. Energiapotentiaali on valtava, kun tarkastelu kohdistetaan kaikkiin Euroopan alueella operoiviin kaukoreittilentoihin, joiden ruokajäte nykylainsäädännön mukaisesti poltetaan tai sijoitetaan kaatopaikalle. Waste management development requires specified data of the overall waste content. The primary purpose of this thesis was to examine the composition and weight of the waste generated on intercontinental flights by conducting waste audits. The empirical part of the thesis is to be used to develop best practices for inflight waste auditing. The scope of the waste audit included all generated inflight waste.
Undergoing updates in EU waste and packaging regulations (EU 2018/851 and EU 2018/852) raise the target levels of food and packaging waste recycling rates. However, the recycling opportunities for international catering waste from outside EU countries are currently limited. The international category 1 level catering waste is categorized hazardous due to the risk of contagious animal diseases entering the EU. Therefore the generated catering waste must be burned or landfilled according to the EU regulation EC No 1069/2009.
The total amount of waste generated on two flights was 249 and 234 kg’s, of which around 69 % end up as waste-to-energy. Manipulated (opened) and unmanipulated (unopened) food and liquid all together corresponded for 50 and 42 %, responding thereby for the majority of the total waste on the audited flights. Similarly, packaging materials such as plastic, aluminum, glass, and coated paperboard corresponded for 25 and 37 %. At the moment, only aluminum cans, glass, and PET plastics are recyclables on intercontinental flights meaning that only 10 and 16 % of packaging materials can be recycled.
In addition to the waste inventory and the recycling opportunities of inflight waste, this thesis introduces the main challenge in waste recovery that all flight companies struggle with: the Animal by-products Regulations do not support actions toward Circular economy. The empirical part of the thesis revealed the potential of long-haul flights’ food waste recovery. One airline operating 13 daily intercontinental flights could run 23 biogas-powered company cars by converting the solid food waste to biogas. The energy potential of international catering waste is significant when considering the size of aviation in Europe. Currently, only incineration or landfilling is the legitimate treatment option.
Luonnosvaiheessa olevien jäte- ja pakkausdirektiivien (EU 2018/851 ja EU 2018/852) myötä ruokajätteen ja pakkausmateriaalien kierrätysasteet kiristyvät. EU-alueelle saapuvien kaukoreittilentojen jätteen hyödyntämismahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, sillä sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaan kategorian 1 eläinperäinen jäte ja sen pakkaus tulee tartuntatautiriskin takia hävittää polttamalla tai kaatopaikalle hautaamalla.
Kahdella kaukoreittilennolla jätettä kertyi 249 ja 234 kg. Noin 69 % tästä jätteestä hyödynnetään energiana. Avatun ja avaamattoman ruoan ja nesteen osuus lennoilla oli 50 ja 42 %. Lentojen kokonaisjätteestä pakkausmateriaalin; muovin, alumiinin, lasin ja kartongin osuus oli 25 ja 37 %. Kaukoreittilentojen pakkausmateriaaleista kierrätyskelpoisia nykykäytännön mukaan ovat alumiinitölkit, lasi ja PET-muovi, jolloin materiaalin kierrätysprosentiksi saadaan 10 ja 16 %.
Jätekartoituksen ja materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksien lisäksi tämä työ tuo esiin lentoyhtiöiden suurimman haasteen; voimassa oleva sivutuoteasetus ei tue kierrätyksen edistämistä. Kokeellisen osuuden jätelajittelu osoitti käytännön tasolla etenkin kansainvälisessä ruokajätteessä piilevän hyötykäyttöpotentiaalin. Yksi lentoyhtiö voisi yhden päivän aikana kertyneellä kiinteällä ruokajätteellä (13 kaukoreittilentoa) tuottaa biokaasua 23:lle työajossa olevalle autolle. Energiapotentiaali on valtava, kun tarkastelu kohdistetaan kaikkiin Euroopan alueella operoiviin kaukoreittilentoihin, joiden ruokajäte nykylainsäädännön mukaisesti poltetaan tai sijoitetaan kaatopaikalle.
Undergoing updates in EU waste and packaging regulations (EU 2018/851 and EU 2018/852) raise the target levels of food and packaging waste recycling rates. However, the recycling opportunities for international catering waste from outside EU countries are currently limited. The international category 1 level catering waste is categorized hazardous due to the risk of contagious animal diseases entering the EU. Therefore the generated catering waste must be burned or landfilled according to the EU regulation EC No 1069/2009.
The total amount of waste generated on two flights was 249 and 234 kg’s, of which around 69 % end up as waste-to-energy. Manipulated (opened) and unmanipulated (unopened) food and liquid all together corresponded for 50 and 42 %, responding thereby for the majority of the total waste on the audited flights. Similarly, packaging materials such as plastic, aluminum, glass, and coated paperboard corresponded for 25 and 37 %. At the moment, only aluminum cans, glass, and PET plastics are recyclables on intercontinental flights meaning that only 10 and 16 % of packaging materials can be recycled.
In addition to the waste inventory and the recycling opportunities of inflight waste, this thesis introduces the main challenge in waste recovery that all flight companies struggle with: the Animal by-products Regulations do not support actions toward Circular economy. The empirical part of the thesis revealed the potential of long-haul flights’ food waste recovery. One airline operating 13 daily intercontinental flights could run 23 biogas-powered company cars by converting the solid food waste to biogas. The energy potential of international catering waste is significant when considering the size of aviation in Europe. Currently, only incineration or landfilling is the legitimate treatment option.