Intervallihoito puoliso-omaishoitajien kokemana Oulaisissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puoliso-omaishoitajien kokemuksia intervallihoidosta; millä tavalla se tukee heitä ja heidän puolisoitaan ja mitä kehittämis-haasteita he esittävät Oulaisten intervallihoitoon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää puoliso-omaishoitajien kokemuksia omaishoitajuudesta. Tavoitteena oli tuoda esiin intervallihoidon kehittämistarpeita.

Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Teemahaastatteluun osallistui kuusi puoliso-omaishoitajaa, joiden puolisot kävivät säännöllisesti tai satunnaisesti intervallihoidossa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan intervallihoito tukee puoliso-omaishoitajien vapaa-ajan toteutumista, jolloin he pystyvät panostamaan omaan hyvinvointiinsa. Omaishoitajat esittivät kehittämistarpeita intervallihoidossa; omaishoidettavan toimintakyvyn säilymisen tukeminen ja heidän viihtyvyyteensä panostaminen sekä omaishoitajan tukemisen lisääminen. Lisäksi tuloksissa tuli esille puoliso-omaishoitajien kokemuksia omaishoidon sitovuudesta, voimavaroista, selviytymiskeinoista ja heidän raskaiksi kokemiaan asioita. Tutkimus osoitti myös, että hoito- ja palvelusuunnitelmista puoliso-omaishoitajilla ei ollut tietoa ja myös yhteistyö hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien välillä oli puutteellista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että intervallihoito antaa puoliso-omaishoitajille mahdollisuuden levätä, mutta he kaipasivat intervallijaksoja kuitenkin säännöllisiksi oman jaksamisensa tukemiseksi. Intervallijaksot omaishoidettavien tukijana vaativat kehittämistä omaishoidettavan toimintakyvyn edistämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi yksiköissä. Myös hoito- ja palvelusuunnitelmat intervallihoidossa vaativat kehittämistä.

The purpose of the study was to find out spouse caregiver’s experiences from interval care, how it supports them and their spouses and the development challenges they present in Oulainen interval care. Another aim was to find out spouse caregivers’ experiences with caregiving. The purpose was to bring out development needs in interval care.

The research method was qualitative and the research data was collected by theme interviews. There were six spousal caregivers that took part in the theme interviews. Their spouses were regularly or occasionally in interval care. The data was analysed through content analysis.

The results show that interval care supports spouse caregivers’ free time realization so that they are able to invest in their own well-being. Caregivers presented the following development needs regarding interval care: supporting the care re-cipient’s functional capacity, investment in their comfort, as well as increasing support for family caregivers. In addition, the results revealed spouse caregivers’ experiences of caregiving’s binding nature, their resources, and coping methods as well as things they consider heavy. The study also showed that spouse care-givers did not know about the treatment and service plans and also co-operation between the medical staff and caregivers was inadequate.

The conclusion is that interval care gives the spouse caregivers the opportunity to rest but they needed frequent episodes of interval care to support their own coping. Interval care periods as supporter of the care recipients require development in promoting their functional capacity and increasing comfort in the units. Also the care and service plans in interval care require further development.