Asiakaslähtöisen tuotekehitysmallin kehittäminen
Engström, Saara (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022820
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään yhteiskehittämistä. Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkoisten sidosryhmien, eli asiakkaiden, kanssa tehtävää tuotekehitystä. Yhteiskehittämisellä on monia etuja kuten asiakasymmärryksen hankkiminen ja arvonluonti asiakkaalle. Lisäksi asiakaskokemus paranee, kun asiakas tulee kuulluksi.
Tutkimuksella pyrittiin löytämään malli, jonka avulla yhteiskehittäminen onnistuisi mahdollisimman yksinkertaisesti. Tuotekehitysprojektin toteutus ei kuulunut tutkimuksen piiriin, vaan itse mallin suunnittelu niin, että hankintaosaston työntekijät pystyisivät mallia käyttämään tuotekehitysprojektissaan.
Kehittämistehtävän taustalla oli kohdeyritykselle tärkeä asiakaslähtöisyys. Tavoitteena oli työkalu, jolla asiakkaita saataisiin kuultua viemättä liikaa heidän aikaansa.
Viitekehyksenä tutkimuksessa oli konstruktiivinen analyysi, eli tarkoituksena oli kehittää uusi tuote ja samalla uutta tietoa. Tutkimusmenetelmät, puolistrukturoidut haastattelut ja benchmarking yhdistettynä kirjallisuusanalyysiin tuottivatkin uutta tietoa ja uusia tutkimusaiheita. Tutkimuksen tuloksena syntyi tuotekehitysmalli, jonka avulla hankintaosasto pystyy määrittämään, käykö kehitysidea yhteiskehitettäväksi ja missä kehityskanavassa. Lisäksi kehitystyön lisätuotteena syntyi prosessikaavio kuvaamaan yhteiskehitysprosessia.
Tutkimuksella pyrittiin löytämään malli, jonka avulla yhteiskehittäminen onnistuisi mahdollisimman yksinkertaisesti. Tuotekehitysprojektin toteutus ei kuulunut tutkimuksen piiriin, vaan itse mallin suunnittelu niin, että hankintaosaston työntekijät pystyisivät mallia käyttämään tuotekehitysprojektissaan.
Kehittämistehtävän taustalla oli kohdeyritykselle tärkeä asiakaslähtöisyys. Tavoitteena oli työkalu, jolla asiakkaita saataisiin kuultua viemättä liikaa heidän aikaansa.
Viitekehyksenä tutkimuksessa oli konstruktiivinen analyysi, eli tarkoituksena oli kehittää uusi tuote ja samalla uutta tietoa. Tutkimusmenetelmät, puolistrukturoidut haastattelut ja benchmarking yhdistettynä kirjallisuusanalyysiin tuottivatkin uutta tietoa ja uusia tutkimusaiheita. Tutkimuksen tuloksena syntyi tuotekehitysmalli, jonka avulla hankintaosasto pystyy määrittämään, käykö kehitysidea yhteiskehitettäväksi ja missä kehityskanavassa. Lisäksi kehitystyön lisätuotteena syntyi prosessikaavio kuvaamaan yhteiskehitysprosessia.