Harrastajalaulajan positiivisen laulajaidentiteetin rakentaminen : pop & jazz -laulunopettajan työnkuva

Abstract

Työssäni esitellään pop & jazz -laulunopettajan työnkuvaa harrastajien opettajana ja pohditaan positiivisen laulajaidentiteetin merkitystä instrumentin kehittämisessä. Laulun perusopetus on yhä enemmän alkeisopetusta. Silloin lähtökohtana on yksinkertaiset harjoitukset, joissa yhdistetään epävarmuuksien poistaminen konkreettisen tekemisen kautta ja oppilaan positiivinen suhtautuminen oman äänen käyttöön lähtötasosta riippumatta.

Epävarma ja negatiivinen suhtautuminen itseen laulajana hankaloittaa laulamista, aiheuttaa kiristyksiä, ja antaa epärealistisen kuvan laulajan kyvyistä. Positiivinen ja itsevarma laulajaidentiteetti taas mahdollistaa äänen joustavan ja tarkan käytön, joka parantaa muun muassa sävelpuhtautta ja sointia. Harrastajat hakevat harrastuksestaan ja oman äänen käytöstä ennen kaikkea hyvinvointia ja iloa. Instrumenttiopetuksessa on siis tarpeen edetä päivä kerrallaan -tyyppisesti. Joka tunnilla laulamisesta on tehtävä oppilaalle mahdollisimman miellyttävä kokemus ja siten mahdollistaa instrumentin kehittyminen.

Opinnäytetyöni teoreettisessa osassa esittelin tutkimuksia, jotka koskivat identiteetin ja itsetunnon rakentamista, positiivista pedagogiikkaa, oppimista ja luovuutta sekä laulamisen merkitystä hyvinvointiin tähtäävänä harrastuksena. Työnkuvauksessa kuvailin tutkimuksiin pohjautuvia harjoitteita.

Sain näkökulmaa työhöni myös laulunopettajakollegoille ja harrastajaoppilaille teettämieni sähköisten kyselyiden avulla. Halusin tietää, näkevätkö kollegani työnkuvansa samalla tavalla kuin minä ja olivatko oppilaani hyötyneet opetusmetodistani toivomallani tavalla. Kaikki luottamuksellinen aineisto, josta kävisi ilmi esimerkiksi vastanneiden henkilöllisyys, poistettiin raportista.

Työn tavoitettu tarkoitus oli löytää tutkimuksia, joihin voi tukeutua ja jotka osoittavat, että jo vuosien ajan intuitiivisesti ja kokemuksen kautta olen toiminut työssäni hyvien periaatteiden mukaan. Pyrkimykseni oli ymmärtää työnkuvaani yhä paremmin, ja löytää keinoja jaksaa yksilöopetuksen parissa jatkossakin. Toivon siitä olevan apua myös vasta-aloittaville laulu- ja soitonopettajille.

The purpose of this thesis is to focus on what teaching amateurs how to sing truly focuses on, and to examine the significance of having a positive identity as a singer in developing the voice as an instrument. It was discovered that what amateurs most want out of singing lessons is a joyful way to express themselves. Therefore, a systematic attempt to make students feel good about themselves as singers makes it possible for them to progress in their singing skills.

The theory presented in the thesis discusses the growth of identity and self-esteem, positive pedagogy, creativity, and the importance of singing as a hobby and means of wellbeing. The results to questionnaires made to a number of singing teachers and students are also presented.

The results suggest that a teaching method, which combines the support of positive self-esteem and draws the focus away from fear works. It is also a vital approach in this profession. An insecure and negative attitude towards oneself as a singer makes singing difficult and therefore gives an unrealistic picture of the singer’s true abilities.