Päiväkirurgisen leikkauspotilaan postoperatiivinen potilasohjaus

Abstract

Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat yleistymässä Suomessa, koska anestesiamenetelmät ja leikkaustekniikat ovat kehittyneet sekä kokemus ja osaaminen ovat lisääntyneet. Hoitoaikojen lyhentyminen ja potilaiden kotiuttaminen leikkauspäivänä edellyttävät laadukasta potilasohjausta. Postoperatiivisella ohjauksella eli leikkauksen jälkeisellä ohjauksella turvataan potilaan pärjääminen kotona toimenpiteen jälkeen. Ohjaus sisältää muun muassa tietoa kivun- ja haavanhoidosta sekä siitä, mihin potilas voi ottaa yhteyttä, jos komplikaatioita ilmaantuu.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin päiväkirurgisen potilaan postoperatiivista potilasohjausta. Tutkimuksen tavoite on tuottaa Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle Kymsotelle ajantasaista, luotettavaa tietoa potilasohjauksesta postoperatiivisessa vaiheessa, jotta potilaiden hoitokokemuksia ja henkilökunnan osaamista voidaan edelleen parantaa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa etsittiin vastausta kysymykseen: mistä tekijöistä postoperatiivinen potilasohjaus koostuu? Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla esitettiin työn tulokset. Aineistona käytettiin tutkimuksia vuosilta 2011–2021. Aineistoon löytyi 18 tutkimusta, joista 11 oli suomeksi ja seitsemän englanniksi.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitajan antama suullinen potilasohjaus on tärkeässä roolissa postoperatiivisessa potilasohjauksessa, myös kirjallisia ohjeita pidetään tärkeinä. Suullisten ja kirjallisten ohjausmenetelmien rinnalle on noussut sähköiset ohjausmenetelmät, kuten mobiilisovellukset. Teemoittelun avulla nousi kuusi tekijää postoperatiivisesta potilasohjauksesta, joita ovat ajantasaiset kirjalliset potilasohjeet, ohjauksen sisältö, potilaan yksilöllisten tarpeiden huomiointi, jatkohoito-ohjeet, hoitajan ammattitaito ja erilaiset ohjausmenetelmät. Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten postoperatiivinen ohjaus toteutuu leikkaavissa yksiköissä sekä miten potilaat kokevat saamansa postoperatiivisen ohjauksen.

The amount of outpatient surgeries is on the rise in Finland, because anaesthetic practices and operational techniques have been developed further. The healthcare personnel are more experienced and have better knowledge of outpatient surgery than they did before. As the time a patient spends in the hospital is shorter and the patients are dismissed the same day they were operated on, we need to give them high quality patient education. Post-operative patient education, which means the patient education after a surgical oper- ation, ensures that the patient can look after themselves at home. Patient education includes i.a. information about treating the pain and the surgical site and who the patient can contact with, should complications arise.

The purpose of this thesis is to use a narrative literature review to interpret the post-operative patient education of an outpatient surgery patient. The objective of this dissertation is to provide up-to-date, reliable, and researched information for the healthcare group of Kymenlaakso, Kymsote, regarding patient education in the post-operative phase. The aim is for this information to be used to improve the patient experience and the healthcare personnel’s expertise.

The thesis was executed as a narrative literature review, in which we sought an answer to the question: What components is postoperative patient education made of? Thematic analysis was used as the method for presentation of the results. The material included research papers from the years 2011–2021. The material consists of 18 studies, out of which 11 were in Finnish and 7 in English.

The results of this thesis indicate that the verbal patient education given by a nurse is important. In addition, literary patient education is also considered important. Using thematic analysis, we found six components for post-operative patient education. The components are up-to-date literary patient instructions, the content of the instructions, the patient’s impression about the education, the instructions for future care, the professional skills of the nurse and the different patient education methods. As the continuation research we propose research on how the post-operative patient education is carried out in ambulatory units and how the patients experience the education they are given.