Perheen jälleenyhdistämisen palvelun kehittäminen
Birling, Jaana (2021)
Birling, Jaana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123059
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää JIK perusliikelaitoskuntayhtymän Kurikan perhetukiyksikölle perheen jälleenyhdistämisen palvelu ja sen prosessikartta. Lisäksi selvitän opinnäytetyössäni, millainen on hyvä perheen jälleenyhdistämisen palvelu ja mitä haasteita ja vaikeuksia siinä voi olla.
Tutkimukseni on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Keräsin työryhmän ja järjestin työryhmän 4 tapaamista ryhmäkeskustelun muodossa loka- ja marraskuussa 2021. Näissä ryhmäkeskusteluissa kerroin perheen jälleenyhdistämisestä ja esittelin tekemääni prosessikarttaa, joiden pohjalta kävimme keskustelua perheen jälleenyhdistämisen aloittamisesta, palveluista ja tukimuodoista, haasteista ja riskitekijöistä ja palvelun lopputyöskentelystä. Litteroin osittain keskustelut ja tein sisällönanalyysin.
Työryhmä nosti aloitustyöskentelyssä tärkeäksi, että perheen jälleenyhdistämisen puhuminen aloitettaisiin mahdollisimman pian sijoituksen jälkeen ja kulkisi taustalla sijoituksen aikana, kuitenkin lapsen etu huomioiden. Työryhmä nosti erityisesti esiin lapsen näkökulman perheen jälleenyhdistämisen palvelussa sekä lapsen mielipiteen selvittäminen koetiin tärkeänä. Tärkeänä osana nähtiin myös verkoston kartoittaminen ja hyödyntäminen. Lisäksi tiivis seuranta nostettiin asiaksi, johon tulisi panostaa, koska lapsen reagointi tilanteeseen voi tulla myöhässäkin. Myös perhetukiyksikön työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen perheen jälleenyhdistämisen palvelussa koettiin tärkeänä. Haasteena nähtiin perheen historian vaikutus arviointiin, minkä vuoksi ulkopuolinen arvioija perheen jälleenyhdistämiseen nähtiin hyvänä asiana. Myös sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja perheen riittävän tuen saaminen nähtiin myös haasteina perheen jälleenyhdistämiselle. Työryhmä nosti myös haasteeksi lapsen sopeutuvuuden ja ympäristön vaihtuvuuden. Sijaishuoltopaikan suhtautuminen perheen jälleenyhdistämiseen koettiin myös haasteeksi. Lapsen näkökulmasta nähtiin riskitekijänä, jos perheen jälleenyhdistäminen epäonnistuisi ja lapsi jouduttaisiin uudelleen huostaanottamaan.
Tutkimukseni on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Keräsin työryhmän ja järjestin työryhmän 4 tapaamista ryhmäkeskustelun muodossa loka- ja marraskuussa 2021. Näissä ryhmäkeskusteluissa kerroin perheen jälleenyhdistämisestä ja esittelin tekemääni prosessikarttaa, joiden pohjalta kävimme keskustelua perheen jälleenyhdistämisen aloittamisesta, palveluista ja tukimuodoista, haasteista ja riskitekijöistä ja palvelun lopputyöskentelystä. Litteroin osittain keskustelut ja tein sisällönanalyysin.
Työryhmä nosti aloitustyöskentelyssä tärkeäksi, että perheen jälleenyhdistämisen puhuminen aloitettaisiin mahdollisimman pian sijoituksen jälkeen ja kulkisi taustalla sijoituksen aikana, kuitenkin lapsen etu huomioiden. Työryhmä nosti erityisesti esiin lapsen näkökulman perheen jälleenyhdistämisen palvelussa sekä lapsen mielipiteen selvittäminen koetiin tärkeänä. Tärkeänä osana nähtiin myös verkoston kartoittaminen ja hyödyntäminen. Lisäksi tiivis seuranta nostettiin asiaksi, johon tulisi panostaa, koska lapsen reagointi tilanteeseen voi tulla myöhässäkin. Myös perhetukiyksikön työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen perheen jälleenyhdistämisen palvelussa koettiin tärkeänä. Haasteena nähtiin perheen historian vaikutus arviointiin, minkä vuoksi ulkopuolinen arvioija perheen jälleenyhdistämiseen nähtiin hyvänä asiana. Myös sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja perheen riittävän tuen saaminen nähtiin myös haasteina perheen jälleenyhdistämiselle. Työryhmä nosti myös haasteeksi lapsen sopeutuvuuden ja ympäristön vaihtuvuuden. Sijaishuoltopaikan suhtautuminen perheen jälleenyhdistämiseen koettiin myös haasteeksi. Lapsen näkökulmasta nähtiin riskitekijänä, jos perheen jälleenyhdistäminen epäonnistuisi ja lapsi jouduttaisiin uudelleen huostaanottamaan.