Systeemisen mallin johtaminen lastensuojelussa
Ollikainen, Laura; Turunen, Taija (2021)
Ollikainen, Laura
Turunen, Taija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123077
Tiivistelmä
Lastensuojelu on saanut uudeksi työvälineeksi vuonna 2017 käyttöönsä systeemisen mallin, joka on rantautunut Suomeen Lontoosta. Systeemisen mallin johtamista ei ole esimiesten näkökulmasta aiemmin tutkittu. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelussa käytössä olevan systeemisen mallin johtamista esimiesten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun systeemisen mallin johtamisesta sekä tuotetun tiedon avulla olla avuksi systeemisen mallin kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaisena esimiehet kuvaavat systeemisen mallin johtamisen? ja 2. Mitkä ovat systeemisen mallin ominaisuudet johtamisen näkökulmasta?
Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat 16 johtavaa sosiaalityöntekijää tai heidän esimiestään eri puolelta Suomea. Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä oli systeemisen mallin mukainen työskentely lastensuojelussa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustuloksista nousi esille systeemisen mallin johtamisen monialaisuus. Selkeästi korostuivat moniroolinen johtaminen systeemisessä mallissa, monia esimiestaitoja vaativa johtaminen ja käytännön monipuolinen johtaminen. Lisäksi systeemisen mallin ominaisuudet jakautuivat heikkouksiin ja vahvuuksiin johtamisen näkökulmasta. Heikkouksina esiin nousivat haastava moniammatillinen tiimityö, toimimattomat systeemisen mallin rakenteet ja haasteelliset työyhteisön kokemukset. Vahvuuksina sen sijaan nousivat varhainen puuttuminen johtamisessa, perhekeskeisyyttä syventävä työote, työntekijöitä hyödyttävä työote sekä työn laatua ja etiikkaa vahvistava.
Systeeminen malli koettiin pääosin hyvänä johtamisen näkökulmasta ja pidettiin käyttöönoton arvoisena. Tulokset antavat lastensuojelun esimiehille eväitä systeemisen mallin johtamiseen aina käyttöönottovaiheesta käytännön työn toteutukseen ja lopulta työn ja yksilöiden kehittämiseen. Kehittämisehdotuksina tutkimuksesta nousivat käyttöönottoon liittyen rakenteiden soveltaminen sekä verkostoituminen isommalla foorumilla sekä esimiesten kesken, perheisiin liittyen osallisuuden vahvistaminen ja vaikuttavuuden arvioiminen. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimiesten johtamiskokemukset tutkiminen joidenkin vuosien päästä sekä vaikuttavuuden arviointiin kehitetty yhtenäisen mittariston luominen.
Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat 16 johtavaa sosiaalityöntekijää tai heidän esimiestään eri puolelta Suomea. Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä oli systeemisen mallin mukainen työskentely lastensuojelussa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustuloksista nousi esille systeemisen mallin johtamisen monialaisuus. Selkeästi korostuivat moniroolinen johtaminen systeemisessä mallissa, monia esimiestaitoja vaativa johtaminen ja käytännön monipuolinen johtaminen. Lisäksi systeemisen mallin ominaisuudet jakautuivat heikkouksiin ja vahvuuksiin johtamisen näkökulmasta. Heikkouksina esiin nousivat haastava moniammatillinen tiimityö, toimimattomat systeemisen mallin rakenteet ja haasteelliset työyhteisön kokemukset. Vahvuuksina sen sijaan nousivat varhainen puuttuminen johtamisessa, perhekeskeisyyttä syventävä työote, työntekijöitä hyödyttävä työote sekä työn laatua ja etiikkaa vahvistava.
Systeeminen malli koettiin pääosin hyvänä johtamisen näkökulmasta ja pidettiin käyttöönoton arvoisena. Tulokset antavat lastensuojelun esimiehille eväitä systeemisen mallin johtamiseen aina käyttöönottovaiheesta käytännön työn toteutukseen ja lopulta työn ja yksilöiden kehittämiseen. Kehittämisehdotuksina tutkimuksesta nousivat käyttöönottoon liittyen rakenteiden soveltaminen sekä verkostoituminen isommalla foorumilla sekä esimiesten kesken, perheisiin liittyen osallisuuden vahvistaminen ja vaikuttavuuden arvioiminen. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimiesten johtamiskokemukset tutkiminen joidenkin vuosien päästä sekä vaikuttavuuden arviointiin kehitetty yhtenäisen mittariston luominen.