Hoitotyön sensitiivisten mittareiden käyttö - poikkileikkaustutkimus
Kalliovuo, Maria; Huuki, Roosa (2021)
Kalliovuo, Maria
Huuki, Roosa
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123056
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön sensitiivisten mittareiden VAS (Visual Analogue Scale), MNA (Mini Nutrional Assessment), FRAT (Falls Risk Assess-ment Tool) ja FROP-Com (Falls Risk for Older People) käyttöä opinnäytetyön kohdeorganisaation yksiköissä. Sen tavoitteena oli tuottaa tietoa mittareiden käytöstä hoitotyön kehittämiseksi. Saatuja tuloksia verrattiin muun muassa Rönkän (2018) ja Formiston (2017) tutkimusten tuloksiin.
Opinnäytetyössä kerättiin dokumenteista sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Näin ollen kysymyksessä on triangulaatio. Laadullista tietoa etsittiin potilasasiakirjojen lehtien sisältämistä merkinnöistä. Määrällistä tietoa taas etsittiin hoitotyön mittareiden käytön määrästä. Tutkimusaineistona toimi päivittäiseen kirjaamiseen liittyvät potilasasiakirjojen lehdet N=58, jotka luovutti opinnäytetyön yhteyshenkilö. Näitä potilasasiakirjojen lehtiä ovat hoitotyölehti, hoitokertomuslehti, asiakaspalvelulehti sekä kotihoitolehti. Aineiston otantamenetelmänä toimi perustavanlaatuinen, niin sanottu yksinkertainen satunnaisotanta.
Kohdeorganisaation yksiköiden potilasasiakirjojen lehdissä oli merkintöjä etenkin ravitsemukseen ja kipuun liittyvistä toiminnoista ja huomioista, mutta niissä ei ollut mainintaa opinnäytetyössä asetetuista tarkasteltavista hoitotyön sensitiivisistä mitta-reista. Kivun voimakkuudesta löytyy sanallista arviointia ja ravitsemustilaa on arvioitu esimerkiksi painon mittauksella. Lisäksi yhdessä potilasasiakirjan lehdessä on maininta ADL-mittarista, joka on päivittäisten toimintojen arviointiasteikko sekä MMSE-mittarista, joka liittyy muistin arvioimiseen. Näin ollen kohdeorganisaatiossa on käytössä hoitotyön sensitiivisiä mittareita.
Opinnäytetyön tutkimus on osaltaan toiminut myös pohjana sille, millä tasolla hoitotyön sensitiivisten mittareiden käyttö on ollut ennen hoitotyön vertaiskehittämishankkeen päättymistä. Tämän jälkeen tulevaisuudessa on mahdollista toteuttaa opinnäytetyönä vastaavanlainen tutkimus liittyen siihen, onko mittareiden käyttö esimerkiksi lisääntynyt hankkeen myötä.
Opinnäytetyössä kerättiin dokumenteista sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Näin ollen kysymyksessä on triangulaatio. Laadullista tietoa etsittiin potilasasiakirjojen lehtien sisältämistä merkinnöistä. Määrällistä tietoa taas etsittiin hoitotyön mittareiden käytön määrästä. Tutkimusaineistona toimi päivittäiseen kirjaamiseen liittyvät potilasasiakirjojen lehdet N=58, jotka luovutti opinnäytetyön yhteyshenkilö. Näitä potilasasiakirjojen lehtiä ovat hoitotyölehti, hoitokertomuslehti, asiakaspalvelulehti sekä kotihoitolehti. Aineiston otantamenetelmänä toimi perustavanlaatuinen, niin sanottu yksinkertainen satunnaisotanta.
Kohdeorganisaation yksiköiden potilasasiakirjojen lehdissä oli merkintöjä etenkin ravitsemukseen ja kipuun liittyvistä toiminnoista ja huomioista, mutta niissä ei ollut mainintaa opinnäytetyössä asetetuista tarkasteltavista hoitotyön sensitiivisistä mitta-reista. Kivun voimakkuudesta löytyy sanallista arviointia ja ravitsemustilaa on arvioitu esimerkiksi painon mittauksella. Lisäksi yhdessä potilasasiakirjan lehdessä on maininta ADL-mittarista, joka on päivittäisten toimintojen arviointiasteikko sekä MMSE-mittarista, joka liittyy muistin arvioimiseen. Näin ollen kohdeorganisaatiossa on käytössä hoitotyön sensitiivisiä mittareita.
Opinnäytetyön tutkimus on osaltaan toiminut myös pohjana sille, millä tasolla hoitotyön sensitiivisten mittareiden käyttö on ollut ennen hoitotyön vertaiskehittämishankkeen päättymistä. Tämän jälkeen tulevaisuudessa on mahdollista toteuttaa opinnäytetyönä vastaavanlainen tutkimus liittyen siihen, onko mittareiden käyttö esimerkiksi lisääntynyt hankkeen myötä.