Kaupallisen keskuksen käytettävyys : Case: Kontulan ostoskeskus
Nordgren, Elisa (2012)
Nordgren, Elisa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017642
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen aiheena oli selvittää Kontulan ostoskeskuksen käytettävyyttä. Toimeksiantajana oli Kontulan Ostoskeskuksen Yrittäjäyhdistys ry. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ostoskeskuksen käytettävyyttä haastattelututkimuksessa ilmenneiden tietojen ja mielipiteiden avulla, sekä verrata tuloksia edellisvuotiseen vastaavaan tutkimukseen. Tuloksia oli tarkoitus hyödyntää Kontulan ostoskeskuksen kehittämisessä tulevaisuudessa. Selvitys rajattiin koskemaan vain niitä käytettävyyden osatekijöitä, joihin Kontulan Ostoskeskuksen Yrittäjäyhdistys ry pystyi toiminnallaan vaikuttamaan.
Haastateltavina olivat ostoskeskuksessa asioivat tai siellä liikkuvat henkilöt. Haastattelut tehtiin Kontulan ostoskeskuksen keskusaukiolla kesäkuun alussa, ja haastattelujen apuna käytettiin edellisvuotista kyselylomaketta. Lomakkeeseen tehtiin kuitenkin useita rakenteellisia muutoksia tutkimustulosten validiteetin lisäämiseksi.
Opinnäytteen teoria muodostuu kaupallisen keskuksen käytettävyydestä ja kaupallisista keskuksista Suomessa. Käytettävyys tarkoittaa tuotteen tai palvelun soveltuvuutta tehtävään ja käyttäjälle. Kaupalliset keskukset muodostuvat yhdestä tai useammasta liikerakennuksesta tai alueesta, joissa useat yrittäjät harjoittavat vähittäiskauppaa.
Suuria muutoksia käytettävyydessä edellisvuotiseen ei ollut havaittavissa. Ulkoisen käytettävyyden osalta tilanne oli hyvä palveluihin liittyviä eriäviä mielipiteitä lukuun ottamatta. Sisäisen käytettävyyden taso arvioitiin menetteleväksi, ja suurin lasku tapahtui opastintaulujen löydettävyydessä. Myös eroja miesten ja naisten vastausten välillä ilmeni. Tuloksien vertailtavuutta hankaloittivat jonkin verran kyselylomakkeen rakenteelliset muutokset edellisvuotisesta.
Tutkimuksessa selvinneet kehitysehdotukset koskivat ulkonäöllisiä seikkoja, kuten valaistusta, siisteyttä, kunnossapitoa ja rakennusten yleisilmettä. Myös anniskelun ja järjestyshäiriöiden vähentäminen nousi esille. Lisäksi avokysymyksissä ilmenneet parannusehdotukset palveluissa ja viihtyvyydessä tulisi ottaa huomioon. Jatkotutkimuksilla voitaisiin selvittää tarkemmin tiettyjen kulkuvälineiden käyttäjien käyttämiä palveluita, jolloin markkinointia voitaisiin kohdentaa kulkuvälineen tai asuinalueen mukaan.
Haastateltavina olivat ostoskeskuksessa asioivat tai siellä liikkuvat henkilöt. Haastattelut tehtiin Kontulan ostoskeskuksen keskusaukiolla kesäkuun alussa, ja haastattelujen apuna käytettiin edellisvuotista kyselylomaketta. Lomakkeeseen tehtiin kuitenkin useita rakenteellisia muutoksia tutkimustulosten validiteetin lisäämiseksi.
Opinnäytteen teoria muodostuu kaupallisen keskuksen käytettävyydestä ja kaupallisista keskuksista Suomessa. Käytettävyys tarkoittaa tuotteen tai palvelun soveltuvuutta tehtävään ja käyttäjälle. Kaupalliset keskukset muodostuvat yhdestä tai useammasta liikerakennuksesta tai alueesta, joissa useat yrittäjät harjoittavat vähittäiskauppaa.
Suuria muutoksia käytettävyydessä edellisvuotiseen ei ollut havaittavissa. Ulkoisen käytettävyyden osalta tilanne oli hyvä palveluihin liittyviä eriäviä mielipiteitä lukuun ottamatta. Sisäisen käytettävyyden taso arvioitiin menetteleväksi, ja suurin lasku tapahtui opastintaulujen löydettävyydessä. Myös eroja miesten ja naisten vastausten välillä ilmeni. Tuloksien vertailtavuutta hankaloittivat jonkin verran kyselylomakkeen rakenteelliset muutokset edellisvuotisesta.
Tutkimuksessa selvinneet kehitysehdotukset koskivat ulkonäöllisiä seikkoja, kuten valaistusta, siisteyttä, kunnossapitoa ja rakennusten yleisilmettä. Myös anniskelun ja järjestyshäiriöiden vähentäminen nousi esille. Lisäksi avokysymyksissä ilmenneet parannusehdotukset palveluissa ja viihtyvyydessä tulisi ottaa huomioon. Jatkotutkimuksilla voitaisiin selvittää tarkemmin tiettyjen kulkuvälineiden käyttäjien käyttämiä palveluita, jolloin markkinointia voitaisiin kohdentaa kulkuvälineen tai asuinalueen mukaan.