Projektiliiketoiminnan tarjouslaskentaprosessin kehitystyö
Sutinen, Juha (2021)
Sutinen, Juha
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223127
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe syntyi teknologia-alalla toimivan yrityksen tarpeista laatia kehityssuunnitelma projektiliiketoiminnan tarjouslaskentaprosessiin liittyen, sekä halusta tunnistaa nykyisten toimintatapojen heikkoudet ja vahvuudet. Tavoitteena oli löytää konkreettisia kehityskohteita, joilla olisi liiketoiminnallista lisäarvoa sekä myönteistä vaikutusta tarjousprosessin tehokkuuteen ja yhdenmukaisuuteen.
Projektiliiketoiminnan monimuotoisuuden vuoksi laaja-alainen teoriaosuuteen perehtyminen oli työssä välttämätöntä. Hinnoitteluun liittyvät osuudet vaativat hyvää projektiliiketoimintateorian ja ositettujen kokonaisuuksien tuntemista. Samoin kustannuslaskentamenetelmien sekä hinnoittelukäytäntöjen tunteminen kuuluu osana tarkasteltavaa työkokonaisuutta. Tässä työssä pyritään kuvaamaan, millainen on projektin anatomia niin projektiteorian kuin kohdeyrityksenkin näkökulmasta.
Aitoa muutosta organisaatiossa koettiin saavutettavan hyvin aikataulutetulla kehitystyöprojektilla, jonka yhteydessä voidaan kuulla kaikkia työntekijöitä, muun muassa sidosryhmän jäseniä sekä liiketoimintajohtajia. Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus ja tiedonkeruu tapahtui henkilöhaastatteluiden avulla. Otanta oli lopulta kattava lähes kaikkien kutsuttujen henkilöiden osallistuttua projektiin.
Tutkimustuloksien dokumentoinnin yhteydessä pyrittiin löytämään tekijöitä, joilla on suurin muutostarve. Haastattelujen tulosten ja johtopäätösten analysoinnin jälkeen, kohdeyritykselle muodostettiin ehdotus päätavoitteista, joista voidaan valita prioriteetin mukaisesti kehityskohteet sekä sopia jatkoprojektista liittyen fyysisten tarjouslaskentatyökalujen muokkaukseen.
Projektiliiketoiminnan kehitystyöhön osallistuvalla henkilöstöllä oli poikkeuksetta hyvä kokemus ja näkemys oman toimialan vaatimuksista, liiketoimintaympäristön haasteista sekä asiakkaiden odotuksista. Tämän kehitystyön yhteydessä tutustuminen projektiliiketoimintateorioihin sekä hyväksi tunnistettuihin menetelmiin oman organisaation sisällä, antoi myös muulle henkilöstölle mahdollisuuden tunnistaa kohtia, joissa omia työskentelytapoja voidaan kehittää edelleen parempien lopputulosten saavuttamiseksi.
Projektiliiketoiminnan monimuotoisuuden vuoksi laaja-alainen teoriaosuuteen perehtyminen oli työssä välttämätöntä. Hinnoitteluun liittyvät osuudet vaativat hyvää projektiliiketoimintateorian ja ositettujen kokonaisuuksien tuntemista. Samoin kustannuslaskentamenetelmien sekä hinnoittelukäytäntöjen tunteminen kuuluu osana tarkasteltavaa työkokonaisuutta. Tässä työssä pyritään kuvaamaan, millainen on projektin anatomia niin projektiteorian kuin kohdeyrityksenkin näkökulmasta.
Aitoa muutosta organisaatiossa koettiin saavutettavan hyvin aikataulutetulla kehitystyöprojektilla, jonka yhteydessä voidaan kuulla kaikkia työntekijöitä, muun muassa sidosryhmän jäseniä sekä liiketoimintajohtajia. Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus ja tiedonkeruu tapahtui henkilöhaastatteluiden avulla. Otanta oli lopulta kattava lähes kaikkien kutsuttujen henkilöiden osallistuttua projektiin.
Tutkimustuloksien dokumentoinnin yhteydessä pyrittiin löytämään tekijöitä, joilla on suurin muutostarve. Haastattelujen tulosten ja johtopäätösten analysoinnin jälkeen, kohdeyritykselle muodostettiin ehdotus päätavoitteista, joista voidaan valita prioriteetin mukaisesti kehityskohteet sekä sopia jatkoprojektista liittyen fyysisten tarjouslaskentatyökalujen muokkaukseen.
Projektiliiketoiminnan kehitystyöhön osallistuvalla henkilöstöllä oli poikkeuksetta hyvä kokemus ja näkemys oman toimialan vaatimuksista, liiketoimintaympäristön haasteista sekä asiakkaiden odotuksista. Tämän kehitystyön yhteydessä tutustuminen projektiliiketoimintateorioihin sekä hyväksi tunnistettuihin menetelmiin oman organisaation sisällä, antoi myös muulle henkilöstölle mahdollisuuden tunnistaa kohtia, joissa omia työskentelytapoja voidaan kehittää edelleen parempien lopputulosten saavuttamiseksi.