SAR-mittaukset
Uotila, Karri (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223150
Tiivistelmä
Langattomien mobiililaitteiden käytön yleistyminen on synnyttänyt huolta
laitteiden lähetykseen käyttämän radiotaajuisen säteilyn mahdollisista terveysvaikutuksista. Aihetta on tutkittu laajalti, ja tutkimuksissa on tunnistettu terveyshaittoja sekä määritetty niille altistavia säteilyannoksia. Tutkimustiedon pohjalta on laadittu kansainvälisiä standardeja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kehoon imeytyvälle säteilylle on määritetty ylärajat, joista on johdettu rajoituksia kuluttajakäyttöön myytäville laitteille. Matkapuhelimille tärkein rajoitus on imeytyvää säteilytehoa kuvaava SAR (Specific Absorption Rate). Jokaiselle laitemallille on suoritettava standardin mukainen mittaus, jossa määritetään laitteen SAR-arvo. Arvon on alitettava standardissa säädetty yläraja, ja valmistajan on ilmoitettava arvo sekä viranomaisille että kuluttajille.
Työn tavoitteena oli selvittää matkapuhelimille suoritettavia SAR-mittauksia perehtymällä aluksi SAR-mittausten teoreettiseen taustaan ja mittausten toteutukseen käytännössä sekä pohtia mittausten merkitystä, haasteita ja
mahdollista tulevaisuutta. Työ toteutettiin kirjallisena selvitystyönä. Se on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäinen luku käsittelee sähkömagneettisen säteilyn teoriaa ja säteilyn terveysvaikutuksia. Toinen luku selostaa tyypillisen mittauksen valmistelun, varsinaisen mittauksen ja tulosten käsittelyn. Kaksi ensimmäistä lukua perustuvat lähdetietoon. Kolmas luku on edellisten lukujen pohjalta kirjoitettua pohdintaa, jossa käytettiin lähdetietoa väitteiden vahvistamiseksi.
Työn johtopäätöksenä todettiin, että SAR-arvon pääasiallinen tarkoitus on osoittaa laitteesta imeytyvän säteilytehon olevan teoreettisessa pahimmassa tapauksessakin pienempi kuin standardissa määritetty yläraja. Arvo ei kuvaa
laitteen todellista käyttöä, joten siitä ei ole kuluttajalle hyötyä. Nykyisen SAR-arvon lisäksi laitteista tulisikin mitata tai arvioida käytännön tilannetta kuvaava arvo, joka ilmoitettaisiin kuluttajalle nykyisen arvon rinnalla.
laitteiden lähetykseen käyttämän radiotaajuisen säteilyn mahdollisista terveysvaikutuksista. Aihetta on tutkittu laajalti, ja tutkimuksissa on tunnistettu terveyshaittoja sekä määritetty niille altistavia säteilyannoksia. Tutkimustiedon pohjalta on laadittu kansainvälisiä standardeja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kehoon imeytyvälle säteilylle on määritetty ylärajat, joista on johdettu rajoituksia kuluttajakäyttöön myytäville laitteille. Matkapuhelimille tärkein rajoitus on imeytyvää säteilytehoa kuvaava SAR (Specific Absorption Rate). Jokaiselle laitemallille on suoritettava standardin mukainen mittaus, jossa määritetään laitteen SAR-arvo. Arvon on alitettava standardissa säädetty yläraja, ja valmistajan on ilmoitettava arvo sekä viranomaisille että kuluttajille.
Työn tavoitteena oli selvittää matkapuhelimille suoritettavia SAR-mittauksia perehtymällä aluksi SAR-mittausten teoreettiseen taustaan ja mittausten toteutukseen käytännössä sekä pohtia mittausten merkitystä, haasteita ja
mahdollista tulevaisuutta. Työ toteutettiin kirjallisena selvitystyönä. Se on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäinen luku käsittelee sähkömagneettisen säteilyn teoriaa ja säteilyn terveysvaikutuksia. Toinen luku selostaa tyypillisen mittauksen valmistelun, varsinaisen mittauksen ja tulosten käsittelyn. Kaksi ensimmäistä lukua perustuvat lähdetietoon. Kolmas luku on edellisten lukujen pohjalta kirjoitettua pohdintaa, jossa käytettiin lähdetietoa väitteiden vahvistamiseksi.
Työn johtopäätöksenä todettiin, että SAR-arvon pääasiallinen tarkoitus on osoittaa laitteesta imeytyvän säteilytehon olevan teoreettisessa pahimmassa tapauksessakin pienempi kuin standardissa määritetty yläraja. Arvo ei kuvaa
laitteen todellista käyttöä, joten siitä ei ole kuluttajalle hyötyä. Nykyisen SAR-arvon lisäksi laitteista tulisikin mitata tai arvioida käytännön tilannetta kuvaava arvo, joka ilmoitettaisiin kuluttajalle nykyisen arvon rinnalla.
