Videoperustainen oppiminen pelikäsityksen ja pelinymmärryksen opettamisen tukena – Videovalmennus –toimintamallin luominen PEPO Lappeenranta Ry:lle
Peltomaa, Santtu (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223315
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli luoda jalkapalloseura PEPO Lappeenranta Ry:lle videovalmennuksen toimintamalli juniorivalmennuksen tarpeisiin. Seuralla ei ollut ennen tätä vaadittavaa ohjelmistoa, laitteistoa tai suunnitelmaa videovalmennuksen toteuttamiseksi. Kehittämistyön tavoitteena oli myös löytää teoreettinen viitekehys videovalmennuksen tarpeelle ja pedagoginen malli sen hyödyntämiseksi osana valmennusta.
Kehittämistyön toteutuksesta vastasi seurassa vapaaehtoisena työskentelevä valmentaja yhdessä seuran valmennuspäällikön kanssa. Prosessin vaiheisiin kuuluivat lähtötilanteen kartoitus, benchmarking (Palloliitto ja Ilves), ohjelmistojen ja laitteiston testaus, työpaja –työskentely seuran valmentajien kanssa, hankinnat sekä videovalmennuksen toimintamallin ja koulutussuunnitelman rakentaminen. Kehittämistyön tätä opinnäytetyötä koskeva osuus toteutettiin vuosien 2020-2021 aikana, mutta videovalmennuksen toimintamallin jalkauttaminen ja arviointi jatkuvat tulevina vuosina.
Kehittämistyön tuloksena syntyi videovalmennuksen toimintamalli, joka pitää sisällään seuran sisäiseen koulutukseen tarkoitetut koulutusmateriaalit ja videovalmennuksen ikäkausisuunnitelman. Koulutusmateriaalien valmennusfilosofisena pohjana on käytetty urheilijakeskeistä lähestymistapaa, ja videovalmennuksen pedagogiset ratkaisut on tarkoitettu lisäämään urheilijoiden osallisuutta osana oppimisprosessia.
Videopalautteen hyödyntämistä pallopelien pelikäsityksen ja pelinymmärryksen taitojen oppimisen tukena on tutkittu aiemmin erityisesti liikunnanopetuksen kontekstissa. Harveyn ja Gittinsin (2014) sekä Koekoekin ym. (2018) tutkimustulokset tukevat käsitystä videopalautteen hyödyistä näiden taitojen oppimisen tukena, kun se on yhdistetty pelaajia osallistavaan opetusmetodiin.
Toimintatutkimus oli tämän kehittämistyön mentelmävalinta, koska työssä hyödynnettiin osallistavia työtapoja, kuten kyselyt ja työpajat. Kehittämistyön toteuttaja ja kehittämisen kohteena olevan toiminnan tekijät (valmentajat) olivat itse mukana muutos- ja kehitysprosessissa, mikä on toimintatutkimukselle tyypillistä.
Videovalmennusta on hyödynnetty seurassa toimintamallin käyttöönoton jälkeen huomattavasti aiempaa laajemmin osana valmennustoimintaa. Videovalmennuksesta saadut hyödyt pelaajien pelikäsityksen ja pelinymmärryksen oppimisen vahvistamiseksi näkyvät laajemmin vasta useamman vuoden kuluttua, mutta toimintamallin avulla näitä taitoja voidaan kehittää nyt entistä systemaattisemmin.
Kehittämistyön toteutuksesta vastasi seurassa vapaaehtoisena työskentelevä valmentaja yhdessä seuran valmennuspäällikön kanssa. Prosessin vaiheisiin kuuluivat lähtötilanteen kartoitus, benchmarking (Palloliitto ja Ilves), ohjelmistojen ja laitteiston testaus, työpaja –työskentely seuran valmentajien kanssa, hankinnat sekä videovalmennuksen toimintamallin ja koulutussuunnitelman rakentaminen. Kehittämistyön tätä opinnäytetyötä koskeva osuus toteutettiin vuosien 2020-2021 aikana, mutta videovalmennuksen toimintamallin jalkauttaminen ja arviointi jatkuvat tulevina vuosina.
Kehittämistyön tuloksena syntyi videovalmennuksen toimintamalli, joka pitää sisällään seuran sisäiseen koulutukseen tarkoitetut koulutusmateriaalit ja videovalmennuksen ikäkausisuunnitelman. Koulutusmateriaalien valmennusfilosofisena pohjana on käytetty urheilijakeskeistä lähestymistapaa, ja videovalmennuksen pedagogiset ratkaisut on tarkoitettu lisäämään urheilijoiden osallisuutta osana oppimisprosessia.
Videopalautteen hyödyntämistä pallopelien pelikäsityksen ja pelinymmärryksen taitojen oppimisen tukena on tutkittu aiemmin erityisesti liikunnanopetuksen kontekstissa. Harveyn ja Gittinsin (2014) sekä Koekoekin ym. (2018) tutkimustulokset tukevat käsitystä videopalautteen hyödyistä näiden taitojen oppimisen tukena, kun se on yhdistetty pelaajia osallistavaan opetusmetodiin.
Toimintatutkimus oli tämän kehittämistyön mentelmävalinta, koska työssä hyödynnettiin osallistavia työtapoja, kuten kyselyt ja työpajat. Kehittämistyön toteuttaja ja kehittämisen kohteena olevan toiminnan tekijät (valmentajat) olivat itse mukana muutos- ja kehitysprosessissa, mikä on toimintatutkimukselle tyypillistä.
Videovalmennusta on hyödynnetty seurassa toimintamallin käyttöönoton jälkeen huomattavasti aiempaa laajemmin osana valmennustoimintaa. Videovalmennuksesta saadut hyödyt pelaajien pelikäsityksen ja pelinymmärryksen oppimisen vahvistamiseksi näkyvät laajemmin vasta useamman vuoden kuluttua, mutta toimintamallin avulla näitä taitoja voidaan kehittää nyt entistä systemaattisemmin.