Varhaisiän musiikkikasvatuksen uudet tuulet : Gradian mallia kehittämässä

Abstract

Oppilasmäärät varhaisiän musiikkikasvatuksessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian taiteen perusopetuksessa ovat merkittävästi vähentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan tieto musiikkiharrastusten positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin lisääntyy. Miten tieto muskaritoiminnan hyödyistä saavuttaisi perheet? Kuinka harrastusmotivaatiota ja muskaritoimintaan sitoutumista voitaisi parantaa?

Ensimmäinen huomio oli muskaritoiminnan käytännön järjestelyiden yksipuolisuus ja siitä johtuvat ongelmat toiminnan saavutettavuudessa. Perheiden monenlaiset elämäntilanteet ja arjen rakenteet johtavat siihen, että vain osalla perheistä on lähtökohtaisesti mahdollisuus sitoutua säännölliseen viikoittaiseen muskaritomintaan. Tähän ongelmaan Gradialla on ryhdytty etsimään ratkaisua. Avainsana kehittämistoimille on monimuotoisuus, niin toiminnan sisältöjen kuin käytännön toimienkin suhteen.

Toinen huomio liittyi musiikkiharrastuksen hyvinvointivaikutusten tunnettuuden parantamiseen. Alle kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat tarjota lapselle kehittäviä harrastuksia. Tutkimustulokset puoltavat musiikin positiivisia vaikutuksia oppimiseen, kielen kehitykseen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen. Näistä teemoista tiedottamalla voitaisi ehkä lisätä kiinnostusta muskariharrastusta kohtaan ja kannustaa perheitä sitoutumaan toimintaan.

Työssä etsitään keinoja varhaisiän musiikkikasvatuksen oppilasmäärien kasvattamiseen ja oppilaspidon parantamiseen. Perheiden elämän muutoksiin on reagoitava. On selvitettävä, millä keinoin toiminnan järjestäjät voisivat parhaiten vastata perheiden harrastustarpeisiin. Toiminnan monimuotoisuus on ratkaisevassa asemassa Gradian varhaisiän musiikkikasvatuksen uutta visiota suunnitellessa.

The number of students in early childhood music education of the Jyväskylä Educational Consortium Gradia has decreased significantly over the past ten years. At the same time, knowledge about the positive effects of music hobbies on well-being is increasing. How could the information about the benefits of music play school reach families? How could the motivation and commitment to music play school be improved?

The research approach of this study is qualitative. The research data were collected through semi-structured expert interviews (3), and the data were analyzed by means of content analysis.

The main finding was the one-sidedness of the practical arrangements of the music play school activities in relation to the diversity of families, and the resulting accessibility problems. Another notable finding was that awareness of the well-being effects of early childhood music hobbies is currently low.

The main conclusion of the study is that increasing commitment requires diversification of early childhood education activities.